Käyttäjän 140ärrä kirjoittamat vastaukset
-
Liekö rikkipäästöjen vähenemisellä tekemistä siinä, että oman empiirisen havainnoinnin perusteella naavakasvustot ovat lisääntyneet selvästi 80-luvun ajoista? Ei niitä silloin juuri edes nähnyt.
Tuloton aika senkun pitenee. Joskus oli jaksollisella kasvattajalla odotettavissa 40 vuoden kuiva kausi, sitten se oli 50, 60 ja 70 vuotta, ja nyt ollaan jo 100:ssa vuodessa ilman tuottoa. Samaan aikaan jk-kasvattajalla pukkaa tukkia kymmeniä kuutioita vuodessa (hehtaarilla?) ja uutta taimea nousee että rapina vain käy. Ja kaikki kaupallisesti merkittävää lajia, ei mitään pihlajaa tai pajua tampattavaksi, niinkuin jaksollisessa. 🙂
Mutta kun hirviporukassa on pari kaveria jotka ajaa yhtä vanhoilla saman merkkisillä lavadieseleillä 7 litran pintaan jatkuvasti. Onko minun kaasujalassa jotain vikaa vai laskupäässä? Vuodenvaihteessa, kun auraamattomia teitä rymyää, ei tahdo 15 litraakaan sataselle riittää.
Siinä ei saa nopeudet olla sellaisia, että oltaisiin kovin kaukana tyhjäkäynnistä. Tai sitten niiden kaikki ajot on pelkästään myötätuuleen ja alamäkeen. 🙂
Oletan, että nyt puhutaan oikeista nelivetopakuista, eikä mistään felicioista tai muista kukkakimpunkuljettimista.
Itse en ole päässyt lavadieseleillä koskaan alle 10 litran.
Nämä laitteet on tehty hieman eri filosofialla. Voimansiirto ja ripustukset ovat järeämpiä ja niistä tulee enemmän vastusta, kuin henkilökuljetukseen tehdyissä säästöpossuissa. Painoakin on enemmän, eikä ilmanvastuskaan auta pihistelyssä. Moottorit on tehty täyttämään lakisääteiset pakokaasujen puhtausvaatimukset ja kestämään silti rasittavaa käyttöä, taloudellisuus on alempana prioriteeteissa. Työkalun kalleimmat kilometrit tulee korjaamolla ollessa, ei tien päällä. Toisaalta kuormituksen vaikutus kulutukseen onkin sitten suhteessa pienempi, kuin henkilöautoissa.
Uusilla lavapakuilla pääsee kyllä allekin kympin, muttei paljon alle.
Metsien käytön hiilitaseessa on syytä huomioida myös, mikä on kulloisenkin tarkasteluun valitun skenaarion vaikutus fossiilisen materiaalin käyttöön. Jos hiilivaraston säilyttäminen lisää fossiilisen hiilen päästöjä, missä hyöty? Varsinkin jos tämä varasto jonkin luonnollisen prosessin myötä purkautuu nopeasti takaisin kiertoon.
93-94 astetta löytyi metyyli- ja dimetyylielohopealle kiehumispiste (Boston University.) Syytä on muistaa, että tuossa tilanteessa se siirtyy ruoanvalmistustilan ilmaan, josta se joko hengitetään keuhkoihin, tai sitten paremmassa tapauksessa tuuletetaan pihalle esim. liesituulettimella.
Metyylielohopealle altistuminen ei ole globaalisti mitenkään harvinaista varsinkaan paljon kalaa ja mereneläviä syövien keskuudessa. Alueelliset erot ovat isoja.
Edellä olevan perusteella vain keskustelu näyttää taas sulkevan pois sen, miksi puuta metsästä viimekädessä otetaan: Koska siitä tehdään tuotteita, joita ihmiset, siis myös ne hakkuita kauhistelevat kansalaiset, tarvitsevat ja käyttävät. Ei (vain) siksi, että metsänomistaja saa siitä jostain syystä rahaa. Jos haluaa muovipakkauksen sijaan pahvia, haluaa silloin myös käytettävän puuta.
Kaskiviljelyn jäljet ainakin näkyy, kivikasoina ja muokkausjäljessä olevana hiilenä. Samoin nauriskuopat ja tervahaudat. Kivikautisia rakennelmia ei ole tullut vielä vastaan. Mutta mitäs haittaa siitä on, että harjaantunut silmä saattaa satojen vuosien päästä erottaa laikkumätästyksen jälkiä sopivassa maastossa?
Äläs nyt, sentään karhuratsastuksen maailmanmestari.
Vapaana kulkevat kissat tappavat Suomessa miljoonia lintuja.
https://www.apu.fi/artikkelit/kissat-tappavat-suomessa-144-000-lintua-kuukaudessa
Jos kissoja ei pidettäisi vapaana muualla, kuin missä ovat ”töissä” (maatilat jne), säästettäisiin monen siivekkään henki. ”Yhtälö on vaikea, muttei ratkaisematon.”