Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
Niinhän se antaa ellei (mahdollisista) ongelmista sovi mitään erityistä. Sen jälkeen, kun nimet ovat paperissa, sen mukaan toimitaan.
Esimerkki. Tällä seudulla on ollut liian tavallinen ongelma isot tai pienemmät kuitunökköset, jotka jäävät tien varsille. Nehän ovat ostajan puuta eikä myyjällä ole niihin enää oikeutta. Tänä vuonna toteutetussa hakkuussa sovittiinkin, että ellei kuitupinot ole hakkuusta vuoden kuluessa lähteneet, ne siirtyvät takaisin myyjälle. Mitään ongelmaa ei sopimisessa ollut.
Harvennuksiin liittyen haaste on tuo sanktiosta sopiminen. Sellainen sen on kuitenkin oltava, koska muuten se jää liian epämääräiseksi eikä asiaa auta.
Tietääkseni. Se tarkoittaa kauppaa, missä sovitaan millainen hakkuu kiinteistöllä tullaan tekemään yleensä kahden vuoden sisällä. Korjaat varmasti, jos olen ymmärtänyt asian väärin.
Enskassahan se suositus on jäävästä runkoluvusta. Sen jälkeen suositus on ppa.
Tätä keskustelua tällä palstalla selvästi värittää se, että osalla metsänomistajista ei itselläänkään ole nuo suositukset hallussa. Ilmeisesti myös osa ei ole metsänomistajia itse ollenkaan, vaan näkemys asiaan tulee ihan toisesta suunnasta.
Tämä virke tosiaan särähti pahasti: ”Malliin johon ollaan päädytty on kaikkien tyytyminen.”
Ei todellakaan tarvitse ja en tyydy. Ei ole sellaisella koneella metsään mitään asiaa mistä ei ole sovittu. Kiinteistön omistaja vielä Suomessa päättää mitä kiinteistöllä tapahtuu. Tietysti, jos tätä valtaa ei halua itse käyttää, niin valuuhan se toisaalle.
Kyllähän nuo Planterin eilen laittamat harvennusten korjuujäljen tarkistusten tulokset karuja ovat. Tietysti lukumäärät eri maakunnissa vaihtelevat, mutta karkeasti siis 75 % eivät ole suositusten mukaisia. Suositusten noudattaminen ei selkeästikään ole päätavoite. Metsänomistajan intresseissä sen pitäisi sellainen olla. Miksi kauppakirjaan ei voi sopia heti sanktion, jos suosituksissa ei pysytä? Miksi pitäisi odotella jotain räikeitä lain rikkomisia?
No tämä keskustelu ei niin suuresti kosketa, koska enskaa en aio pystyyn myydä vielä muutamaan vuosikymmeneen. Hurjan vaihtelevaa on ollut kollegoiden mielipiteiden kirjo.
>Maalämpöpummu helpompi ja edullisempi asentaa kun ei tarvi asennuksessa huomioda puulämmityksen mahdollisuutta. Onneksi minulla ei ollut sitä mahdollisuutta että oisin puulämmityksen jättänyt rinnalle
Lasse sulkee nyt silmiä muilta vaihtoehdoilta aivan turhaan ja teksti vaikuttaa jo kritiikittömältä myyntipuheelta. Jos tuolla ”helpolla” tarkoitetaan ettei tarvi palosuojausta, niin puulla lämmittäminen ei aina sitä vaadi. Tuota ”edullisempi” -kohtaa en ymmärrä lainkaan. Maalämpöpumppuvaihtoehto kun aivan tunnetusti on kallein perustaa.
Itse ketjun aiheesta voi sanoa, että juuri alueen lämmittäjät läpi soitelleena ilahduttavasti jokainen toimija on lähivuosina lisäämässä hakkeen osuutta. Kaiken järjen mukaan tämän täytyy alkaa näkyä pienpuun hinnoissakin ihan pian. Tietty, jos ei pakkasia tule, niin eipä sitten.
>Nyt tuntuu olevan paras hinta hankintakuidulla moneen vuoteen ainakin meillä päin.
Hyvä, että jossain on niinkin. Etelä-Pohjanmaan suunnalla eivät edes osta havupuun hankintapuuta. Millään hinnalla. Esimerkiksi MGoupille saa havukuitua myytyä vain jäsenet, ja ostimiehen kannustavin sanoin saatellen: ”no jos nyt et muualle saa, niin sitten…” Koivukuitu olisi mennyt ja kelirikkokelpoiset pystykauppaharvennukset.
”Laadukkaista männynherkkutateista maksettiin silloin kolme euroa kilolta. Myyntihinnan perusteella laskettuna tatit tuottivat keskimäärin kolminkertaisesti puun tuottoon verrattuna.”
Näistä ei aina tiedä ovatko nämä lausahdukset vahinkoja vai tarkoitushakuisia. Toisessa hinnassa metsänomistaja istuu kahvipöydässä ja on tehnyt pystykaupan. Toinen hinta perustuu siihen, että metsänomistaja ensin löytää tuon paikan, ajelee sinne varusteineen, kerää (jopa!) 200 kg tatteja hehtaarilta, siistii ne, kuljettaa (edelleen ne 200 kg) autolle ja siitä ostopisteeseen vielä samana päivänä.
Ei siinä mitään, hieno tattisatohan tuo. Mutta tattien ostopisteellä ostetaan lähinnä kerääjän työtä ja tatit vaihtavat omistajaa siinä sivussa. Pystykaupalla ostetaan puuta.
Entä jos verrataan hehtaarin tattisatoa hehtaarin ensiharvennushankintaan: Tateista 200×3=600 euroa, puusta 35×30=1050 euroa. Tehdään tästä sitten johtopäätöksiä? Ei tehdä. Nämäkään eivät ole vertailukelpoisia, mutta parempi heitto silti kuin tuo jutussa oleva.
Metsänmiehen aikakäsitys ja tilanne on suorastaan kadehdittava. Tuo on jonkinlaisena tulevaisuuden tavoitteena itselläkin. Valitettavasti suurimmalle osalle tuo ei ole mahdollista. Ei tarvita kuin päivätyö ja/tai pieniä lapsia ja olet kelloon täysin sidottu. Silloin on todellakin väliä mikä aika on.
Eilen tosin sahasin aamukuudesta iltaseitsemään. Näin sekä auringon nousun että laskun. Eilen ei haitannut, vaikka valoisa ilta jäi ”lyhyeksi”. Noin yleisesti olen pysyvän kesäajan kannattaja. En kuitenkaan usko, että siihen päästään. Sen verran olen realisti.
On muuten ehkä löytynyt tuottavin tapa metsäomistukselle (vaikka ei ehkä tähän ketjuun aivan kuulukaan). Kaikki puut nurin ja metsäpohja myyntiin. Joku maksaa siitä kuitenkin noin tonnin / ha myös reilun 1100 lämpösumma-alueella. Melko hurjaa. Jotain en ole vielä ymmärtänyt.
https://huutokaupat.com/1147836
(kh 9000 €, 7,6 ha Kurikka, kuitua 35 m3, 1,5 ha 15 v m-taimikkoa, 5,4 ha A0)
https://huutokaupat.com/1147744
(kh 10000 €, 9,1 ha Kauhajoki, kuitua 282 m3, tukkia 18 m3, 2 ha 2-34 v m-taimikkoa, 4,4 ha A0)Jos keskustelupalstoilla kirjoitus silloin tällöin (harvemmin) laittaa ajattelemaan useammaksi päiväksi ja täytyy ottaa laskinkin käteen muutamaan kertaan, on teksti kiitoksen arvoinen. Iso kiitos kirjoituksesta, TTL!
Vaikka tuottoprosentin suhteen olenkin varovaisemmalla kannalla, perustelit näkemystäsi hienosti. Itse en usko, että tuottoprosenteissa metsä pystyy osakkeille pärjäämään, koska tuotto ja riski kulkevat hyvin pitkälti käsi kädessä. Pelkkä puun kasvun kautta tuleva vuosituotto jää pitkällä tähtäimellä useimmiten väliin 2,5-4 % ja loppu olisi tultava metsämaan arvonnousun jatkumisesta. Tässä on useita riskejä, mutta nousuvaraakin ilmeisesti kuitenkin on, jos naapurimaahankin vertaa.
Kertomasi osakkeiden vuosituotto ei kovin kaukana todellisuudesta ole, mutta jos 13 vuotiaan 7 metrisen männyn hehtaarihinta on nyt V-Suomessa 3500 euroa, en mitenkään pysty kuvittelemaan tuon myyntiä 135000 euron hintaan (ei virhettä nollien määrässä) vuonna 2069. Mainittu 7,57 % vuosituottohan vaatisi tuon, jos taimikko on ostettu 30 % ”ylihintaan” (1,3). Kyllä tuosta nyt inflaatio ja pidemmäksi aikaa muuttunut markkinaympäristö nyt unohtuvat.