Käyttäjän akkli kirjoittamat vastaukset
-
Ei kukaan ole tehnyt väärin ,eikä väärentänyt mitään.Käytäntöhän on tehdä lajisiirrot.Mäntytukkirunkojen määrä ja tukkien määrä ihmetyttää.
Eihän tuo ole motolista.liite 2 määrät ja runkolajitiedot motolista;on uudestaan syötetty m3 ja puustotiedot ja lajisiirrot tehty ,nuo ovat pelkät mittaustodistus tiedot.Mikähän hakkuukone ja mittalaite lienee.Kannattaa pyytää pitkä alkuperäinen motolista ,asiat valkenee ,kuin kissanpojalle silmät.Se lienee osalta firmoilta vaikeaa, kun korjuu organisaatio (motoyritys)pomo laittaa asioita kohdalleen ja on jo parin kunnan päässä töissä.Kannattaa jos mahdollista käydä hakkuun lopetuksella metässä ja pyytää motit ym tiedot ,kyllä kuski luettelee vaikka ei saa antaaakaan paperitulostetta tai kuvaa listat.
Egyptinparrun veistoon kehitettiin veistokone velj.Raution toimesta.Myös niintä käytettiin runsaasti telineitten kokoamiseen.
Tyvitervsalueella kuolee kataja ja koivu myös männyn lisäksi
Tää on monipiippuinen juttu ;tyvitervas.Et saa kaikkia kantoja /kannonosia pois maasta ,juuret katkeilee.VT:llä muitten puulajien kasvu heikkoa ja männyllä taas tauti vaivana. Itsellä useampi kohde päätehakkuu juuritervaksesta johtuen tehty,uusi mänty sukupolvi jotenkin ylitiheänä osittain kasvatettu eh-vaiheessa viimeistään alkaa aukkoisuutta tulla.Taimikonhoidossa kokeiltu voimakasta harvennusta ,jolloin saisi voimakkaamman kasvulisäyksen ei tepsi sekään.Hankala tauti vähän niinkuin korona,ettet tiedä oikeaa hoitotapaa.
Ei se lahota suoraan puuta,vaan pihka täyttää solukon ja virtaukset estyvät ylöspäin.Eli tyvi leikkuupinta on tervaksinen kuin myös runko ylöspäin ja tietenkin kanto myös.Veistoa tehtiin muuallakin kuin rantametsissä eli syvemmällä metsässä.muistan hyvin niitä ns.”liistekasoja”tai nehän monesti laitettiin kotamaisesti pystyyn kuivamaan ja käytettiin polttopuuna myöhemmin ja taisi joku jäädä metsään lahoamaankin.
Pitää paikkansa parrunveistolla on ollut suuri merkitys saimaan ympäristössä metsien tyvitervastautiin.Parruthan vestettiin sulanmaan aikana ja myös osa hakkuista tehtiin kesäaikana tai käytetään termiä niinkuin aikoinaan lämpöisen aikana tehty hakkuu ,eikä kantokäsittelyjä tunnettu.Valmiit parrut kuljetettiin proomuilla saimaankanavan kautta merelle ja laivoilla edelleen.
Tyvitervas on kangasmaitten vitsaus ainakin kaakkois-suomessa.Vanhanajan kaskeaminen eli kaikki nurin ja tuleen olisi ehkä paras hoitokeino,mutta taloudellinen tappio liian suuri.Kantojen nosto auttaa jotain ,mutta saastuneita juuria jää maaperään kuitenkin runsaasti ja aikanaan juuriyhteys tekee tehtävänsä taas.Olen myös kokeillut reilun kaivurin kauhan syvyydeltä kääntäen maanmuokkausta vieri,vierekkäin ,mutta uusiutuu tauti ajastaan.Joskus tein koealoja 5 metriseen männyntaimikkoon poistin sammaleet juurenniskoilta n.0,5-1,5metriin matkalta paljaaksi ei auttanut.Maaperähän on yleensä kangasnaastoa ja männyn kasvualustaa ,joten puulajin vaihto ei onnistu järkevästi,olen kokeillut myös lehtikuusta -kasvu kärsii karulla maalla.parhaat tuloksen olen saanut äestys ja runsas männynkylvö .Siemenpuuhakkuuta en suosi juuritervasmetsässä.
Onko kukaan koettanu 1000 €uroa Stora Enson e-metsästä voittaa eli lähettää sieltä lomakkeita verottajalle.