Käyttäjän Alaneva kirjoittamat vastaukset
-
Onko suosituksia mikä akkusaha kannattaisi hankkia? Meni sen verran paljon puuta Hanneksen toimesta nurin harvennuksilla, että pitäisi lähteä jälkiä siivoamaan. Keväällä muutamia tuulenkaatoja tehdessä meni hermo isä vainaan vanhaan Jonserediin jota ei meinnanut saada käyntiin, kun se pääsi sammumaan. Silloin tuli jo päätettyä, että ensi kerran kun sahaa tarvitsen enemmän, niin siirryn akkusahaan.
Huski vai Stihli? Ja mikä malli?
Jokunen vuosi sitten olin hirviporukassa, jossa ammuttiin huomattavan uros voittoisesti aikuisia hirviä muutamana syksynä peräkkäin. Sen jälkeen tuli lupaehdoksi, että naaraita pitää ampua tietty määrä, ei ollut enää suositus.
Ammutte sen sarvettoman uroksen ja merkkaatte kaadon naaraana. 🙂
Hulluahan se on, että puolet pitää olla kaadetuista uroksia… uros vasoja syntyy ilmeisesti tutkimusten mukaankin enemmän. Tänäkin syksynä tappisarvia on tullut passiketjuun paljon. Ylivuotisia naaraita ei nimeksikään. Jostain syystä niitä uroksia vain on enemmän. Tosin jos kantaa halutaan oikeasti leikata, niin sitten naaraiden ampuminen on se paras keino.
Niissä hirviporukoissa missä olen ollut mukana, niin emää ei yleensä edes haluta ampua sen jälkeen kun vasat on kaadettu. Kaikki porukat haluavat käytännössä säästää tuottavat naaraat omilla alueilla.Hirvikanta on taas paisunut entisestään… ei kestä jahti kovin pitkään tänä syksynä ainakaan tässä lähialueen seuroissa. Omalla porukalla meni 70% luvista ekana viikonloppuna. Vielä pitäisi muutama vasa kaataa ensi viikonloppuna. Nopeasti on luvat huvenneet naapuri seuroillakin.
Itsellä mennyt usko noihin hajuihin. Hetkeksi hirvet siirtyvät, mutta tottuvat sitten. Muutaman vuoden ripustelin vanhoihin sukkiin ja lintujen talipallojen verkkoihin mahdollisimman pahan hajuisia saippuan paloja yms. ja ripustelin niitä oksiin. Hirvet söivät loppu talvesta samasta puusta missä hajustin roikkui.
Nykyisin käytän vain Tricoa. En tiedä vaikuttaako haju mitään, mutta eiköhän maku ole se olennaisempi tekijä.
Stihlin käsikäyttöisellä ruiskulla tulee itse Tricot ruiskuteltua. Muuten ihan OK ruisku, mutta pitäisi erilainen suutin siihen hommata. Mielestäni olisi parempi terävä suihku, kuin siinä vakiona oleva joka hajottaa suihkun kahteen suuntaan.
Vähän taitaa olla vielä miettimistä mitä harvesterilla pitäisi tehdä. 😉 Kokorunkoa kun harvesterilla vetää perässä, niin ei ole kone ihan optimikäytössä. Voi olla vielä vähän softassakin tekemistä, mutta kyllä tuolla taisi puuta saada pätkittyä.
Itse ostin viime vuonna yhden tilan yli 400 km päästä kohtuu edullisesti. Samalla tein päätöksen, etten ala siellä juurikaan ravaamaan vaan hoidan asiat paikallisen MHY:n kautta. Asiaa puolsi myös se, että ko. tilaa oli sama MHY:n kaveri hoitanut jo yli 10 vuotta. Käytiin kävelemässä kuviot läpi ja katsomassa tulevat leimikot. Samalla sain kuulla varsin tarkasti mitä tilalla oli tehty edellisen omistajan aikana. Sen jälkeen annoin MHY:n kilpailuttaa ja luvan valvoa myös hakkuun.
Aiemmin olen lähempänä sijaitsevien tilojen puukaupat hoitanut itse. Kilpailutuksesta oli ehkä se etu, että en välttämättä olisi älynnyt parille sahalle laittaa tarjouspyyntöä jotka myös alueella operoivat ja niiltä tuli parhaat tarjoukset. Ainut miinus on, että leimikko on edelleen pystyssä. 🙂 Oli tarkoitus, että tänä kesänä olisi puut menneet nurin. Joten hakkuun valvonnasta ja muusta ei ole vielä kokemusta.Miten olette arvottaneet tilan sisälle jäävän lammen/järven hehtaarihinnan?
Jos esim. tilan sisään jää kokonainen 4 ha lampi/järvi? Rakennusoikeus tietysti vaikuttaa asiaan, mutta jossain syrjäkylällä sillekään ei voi hirveästi hintaa laskea.