Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
4x4km ei riitä ideologisesti väärässä olevien syyllisten etsintään. Jatkuvan kasvatuksen vastustajia pitää Luken kaivaa esille avohakkaajista ja turpeessa puita kasvattajia metrien tarkkuudella. Mitä paremmin olet puut saanut kasvatettua, sitä suurempi syntinen. Kokonaiskuvalla ei ole merkitystä onko Suomi nielu vai päästölähde. Paljon puuta=paljon päästölähdettä (laskennallisesti arvioiden.)
3700ha on niinku 6km x 6km. Jos metsästysalue on siinä lähellä missä suurin osa metsästäjistä asuu niin tuohan on enemmän kuin mahdollista. Ja sitten on ne kaikki loput harvaan asutut alueet missä hirvikanta voi paksusti. Tämä on se mitä huomaan raivuulla, että mitä kauempana metsästyksen keskipiste on niin tietysti sitä enemmän vahinkoja. Joku sanoo, että hirvet väistää teitä ja isoja teitä, minä sanon, että mitä suuremmat tiet niin sitä enemmän siellä todennäköisesti metsästystä. Hirvet sitten varmaan vaeltaa näiltä tuotantoalueilta metsästysalueille kun metsästys ei tasan varmasti jakaannu pinta-alaisesti tasaisesti.
Noille kuiville alueille istutetuiden kuusten varhaishoito on varmasti ollut helppoa eikö bensaa ole palanut paljoa ja vesat kuivunaneet nuorina veden ja ravinteiden puutteeseen.
Meillä niitetään tienvarret pajuista varmaan joka vuosi. Pienet pajun kannot vesovat joka vuosi kun saavat ojista kasvuvoimaa. Miksiköhän teoria pienten kantojen kuolevuudesta ei pidä paikkaansa?
On hirveän kallista istuttaa kuivatkin paikat kun kylvämällä ja siemenpuilla saadaan valtavan halvalla valtavan hyviä taimikoita. Tiheys ja juuren rauhallinen kehittyminen suhteessa varteen luo vaan laadun mäntyihin. Epästabiileilla maalajeilla ja tai kun maassa on männyn varrelle kunnon voimaa niin istutusmänty ei ehdi kasvattaa paakusta juurta syvälle, tulee mutkia kun varsi kasvaa mutta juuret eivät vielä pidä pystyssä. Ei ole taloudellista jörekö kaikkea istuttaa mutta jos muiden lompsassa ei ole pohjaa…
Viime keväänä nähtiin 5 eri hirveä mailla, joskus on ollut 7 eri hirveä naapurissa, eikö syy ole koskaan, että hirviä on oman liikaa? Visan naapurikunnassa on 9 hengen metsästyseuralla 25 lupaa. Kuinka paljon niitä pitää olla? Mikään ei selitä tuota, että hirvet söi sekaistutetun taimikon lukijoiden kuvien eka sivulta. Ei heinä, vattu horsma tai raivauksen puute, pelkkä liian suuri hirvikanta.
On jo pitkään töissä kaikki alueet istutettu 1-vuotiailla kuusentaimilla. Eihän niissä enää mitään kuusia ole kun raivaaja tulee, kaikista rehevemmistä alueista tehdään jonkinlaisista lehtipuista sitten mitä on sattunut tulemaan.
Omassa tekemisessä ojitusmätästys tarpeeksi isoilla mättäillä ja 2-vuotiaat taimet on tehnyt sen, että vattuja ei ole raivattu ja toisaalta kun koivuakin on istutettu.
Vattu osaa olla tukahduttava riesa myös alueilla missä on jo maatunutta turvetta niin edes parin vuoden päästä tehty reikäperkaus kolmioterälllä ei ole kaikkea pelastanut.
Nyt nuo männyn viljelyalueet lisääntyy ja kuusi saa väistyä puolikuivilta paikoilta mistä vesat häviää parilla pierasulla niin tulee realistisempi käsitys varmasti minkälaista on kuusen raivaaminen oikealla maaperällä kun ilmastopelko syrjäyttää hirvipelon. Uskon, että mäntyä tulee etenkin enemmän Keski-Suomeen ja Pohjois-Savoon missä hirvihaitat on kiistattomia. Travel planet nimesi Jyväskylän maailman hirvipääkaupungiksi eli jos haluaa matkustaa maailmalla katsomaan hirviä niin Jyväskylä on oikea paikka. Ikävä kyllä hirvipelko kuusikot Keski-Suomessa ei anna oikeaa kuvaa mitä kuusikoiden raivaaminen todellisuudessa on. Suorittava varmasti tietää, että Keski-Suomessa ei ihan hirveästi ole reheviä kasvupaikkoja kuuselle kun rauduskoivukaan ei juuri ole realistinen vaihtoehto.
Mun piti tehdä lisää koekuvioita 5-v varhaisperkauksen surkeudesta kun raivasin osan kuvioista 5-vuotiaana ja menin toiselle osalle 7-vuotiaana. Totesin, että vuotis perkaus on niin haitallinen, että keskeytin sen ja raivasin sen siis 2 vuoden päästä uudestaan. Nyt sitä kohtaa ei enää erota kuviosta hyvässä eikä pahassa, hyödytöntä se oli, 2 vuotta ei tehnyt mitään eroa siihen.
Sehän on jos eläkkeellä pääset tekemään sen ensimmäisen varhaisperkauksen varhain niin ei ole täyttä kuka tekee sitten kun se on taimikko on 15 ja pahassa kunnossa niiden helppojen jälkeen. 7- vuotiaana tehdyn jälkeen vaikeuskäyrä on laskeva ja ei tarvitse murehtia etukasvuisuuden sovittamisesta.
Ehdottomasti parasta antia on katsoa miten muut kärsivät hirvituhoista. Kun vaihtoehdot hirviltä puuttuvat aikaisen, hyödyttömän ja toistuvan varhaisraivauksen takia niin männyt syödään (ei tuu GLA:lle mäntyä kuusikkoon vaikka kuinka raivaisi) ja toinen on se, että kuusikko pienellä vesakolla on suorittavankin mukaan takuuvarma keino saada hirvet sinne herkuttelemaan koivuilla ja pihlajilla. Se on hyvä keino pitää hirvet poissa koivuntaimikoista (katso kuvat GLA kuvat ja kiukuttelut kun ei onnistu koivukaan.
Eikö pitäisi olla tyytyväinen kun 12h.(2päivää) töillä kiertoaikana saa kaiken tämän. Sen lisäksi ei tarvitse vuodattaa loputonta valitusta myyristä ja hirvistä kun niiden kanssa oikeasti pärjää kun vähän ajattelee.. Mm. Ne haavan tekopökkelöinnit ja vesottaminen koivuntaimikon viereen piti hirvet kokonaan poissa koivikosta.
Joo niinhän se on. Sitten se pikkuhiljaa vaikeutuu, varmaan kaikkein helpointa samana kesänä kun on istuttanut. Harmi vaan, että siinä vaiheessa kun tullaan maanomistajaksi, ei ehditä lopulta näkemään sinne ensiharvennukseen asti sitä tilannetta. Mullakin olisi ollut hyvä esitellä sitä 3 kerta toden sanoo, miten se oli eka ihan sairaan helppoa ja 3 kerta ihan täyttä tuskaa, mutta metsäasiantuntija vaihtu kesken kaiken, sellaset 25 vuotta työuraa samassa paikassa samoissa kohteissa on niin harvinaista, että sellasta kokonaiskuvaa ei ehdi monelle syntyä. Jos 60-vuotiaana tuut keskimäärin maanomistajaksin ni onko hädintuskin kymmentäkään vuotta sellasta aikaa, että pystyt siellä jotain tekemään ennenkuin kunto heikkenee. Se on niinku sillä morizilla et eka oli hirveen helppoa ja sitten meni 15 tankillista.
