Käyttäjän Apli kirjoittamat vastaukset
-
Paperin kysyntä putosi reilusti jo ennen virusta, ja toki virus lisää paperin pudotusta, kartonkiin, selluun, ja mekaaniseen metsäteollisuuteen vaikutus tullee olemaan pienempi, ja kun valtiot rupeaa elvyttämään niin mekaanisen metsäteollisuuden tuotteille sen luulisi lisäävän kysyntää.. Nythän täällä on tulossa Rauman sahan ja Kemin biotuotetehtaan kaltaisia investointeja ainakin, ja kun turvetta aletaan yhä enemmän korvata puulla niin ei hassumpaa..
Jätkän kanssa samaa mieltä, jos jotain hyvää turpeen polton vähentämisestä seuraa on energiapuun hinnan nousua ja samalla kuidun hinnan nousu, omista metsistä on korjattu paljon kuitupuun kokoista puuta polttoon eikä harmita yhtään, nyt on meneillään sellainen aika että tarjouksia kannattaa vertailla kaikessa rauhassa huomioiden kemeran vaikutukset hintaan.. Isoja eroja tulee helposti, kilpailua on kovasti niin kuitu kuin energiapuolellakin..
Kuusikoista/sekametsistä ja muista rehevistä metsistä kun korjataan energiapuuta vrt kuitupuuta on kasvua heikentävä vaikutus nolla prosenttia, karsitussa rangassa, oksat ja neulaset jää maahan se riittää, otetaanko latva 2 tai 7cm ei vaikutusta ravinteisiin eikä sitä kautta tulevaan kasvuun sama koskee kuivan paikan männiköitä. Aloittajalle totean sen verran, kun ensiharvennus alkaa olla mielestäsi ajankohtainen kysy tarjouksia, vertaa hintoja, huomaa kemerat ja käytä laskinta ei ole sen kummempaa jos et itse osaa tai halua käytä vaikka paikallista MHY:tä apuna.
Hyvää keskustelua, ensinnäkin kun puut on tielaidassa niin silloin metsänomistaja on rahansa saanut, jotenka turha siinä vaiheessa on murehtia vanhoja kasoja.. Energiapuulla on nyt kysyntää ja hinta on hyvä monesti kannattaa laittaa ensiharvennuksista kaikki energiaksi. Minä kasvatan keskisuomessa kaikki kuusikot, männiköt ja jopa koivikot täystiheinä ensiharvennukseen asti, varhaisperkaan ja toki raivaan myös niitä, sitten ensiharvennus jossa euro päättää meneekö puut kuiduksi vai energiaksi, seuraavissa hakkuissa menee energiaksi. Kuitupuun kokoista menee reilusti polttoon se on selvä mutta ei se minua kiinnosta…
Kantoraha voi jossain päin suomea olla 0 ja muutaman euron välissä, mutta ei todellakaan kaikkialla suomessa… Ensiharvennuksista kun saa kantorahan lisäksi 430e/ha kemeraa ei se ihan niin kannattamatonta ole metsäomistajalle kun luullaan, monesti todella monesti ensiharvennuksista metsänomistaja saa enemmän euroja kun puut ohjataan kaikki energiaksi eikä kuiduksi. Kuidulla latva 6-7cm riippuen ostajasta, energiaranka latva 2cm tai 3cm riippuen ostajasta, myös tämä pieni seikka sekä että kaikki puulajit kelpaa tukee sitä että energiaksi.
Vantaalla ja Salossa se loppuu kun uudet jätteenpolttolaitokset valmistuu, Salossa jo ensivuoden alusta… Haastetta riittää Helsingissä, Jyväskylässä, Seinäjoella ja Kuopiossa mm.. Joissa Turve/Kivihiili pitäisi korvata.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.1128425
Päästötöntä varavoimaa tulee näin lisää.. Hyvä Kemijoki Oy. Se on vaan niin että aurinko ja tuulivoima lisääntyy huomattavasti, talvet tulee olemaan tuulisempia sekä leudompia ja kesät aurinkoisempia ja kuumempia.. Puun poltto on kiistanalaisempi koska raja missä kuitupuu menee polttoon on veteen piirretty viiva eikä sitä rajaa ole rikkoneet Uusi Äänekoski eikä tule rikkomaan Uusi Kemikään, koska euro ratkaisee sen pelin.
Huhtikuusta toukokuun loppuun ja elokuun lopusta marraskuun alkuun siinä käytännössä ajat jolloin raivaan, en muulloin kun pakosta, nyt piti käydä yhdellä kuviolla kun sinne tulossa hakkuut niin paikat siistimässä ennen koneita, hehtaarit on yleensä 5-15ha vuodesta riippuen joskus jääny vuosia että en raivannu yhtään..
Oma kokemus on että rehevillä mailla, kuusen taimikot kannattaa kasvattaa täystiheinä sekametsinä aina ensiharvennuksiin saakka, sitten joko ns normiharvennus tai energiapuuharvennus riippuen tarjouksien hinnoista, kuivan kankaan männiköt voi olla eri asia niistä ei kokemuksia. Kun pyytää tarjouksia niin äkkiä huomaa mistä eniten rahaa tulee ja sen mukaan sitten menee, ei ole rakettitiedettä… Ja jos ei itse ymmärrä, voi pyytää apua esim paikalliselta metsänhoitoyhdistyksestä. Olen Jessen kanssa samaa mieltä euro on se paras konsultti.
Minä olen Tempakan kanssa samoilla linjoilla.. Vaikea nähdä pieniä ydinvoimaloita suomessa, aurinko, tuuli, maalämpöä tulee varmasti lisää, samoin lämpöä pitää ottaa talteen jätevesistä, ja teollisuuden hukkalämpöä myös eikä pidä unohtaa jätteenpolttoa siihen rakentuu lisää kapasiteettia mm Salossa ja Vantaalla..