Käyttäjän ate kirjoittamat vastaukset
-
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48542/metsatalouden-matkakustannukset/
Tässä syventävät vero-ohjeet matkakustannuksien korvaamisesta.
Berza, ei tarvitse huomioida mitenkään alvi-ilmoituksessa.
Berza, ehkä kirjoitin vähän epäselvästi, mutta koetan uudestaan. Auton käytön todelliset kustannukset lasketaan niin, että autoilusta aiheutuneet maksetut arvonlisäverot sisältyvät kustannuksiin.
Tämä siis silloin kun auto ei kuulu verotuksessa metsäätalouden kalustoon, vaan on ihan normaalisti yksityistaloudenkin käytössä.
Berza, yksityistalous on sitä tavallista arkielämää (asuminen, vapaa-aika, ruoka,töissä käynti, liikkuminen jne.) ja siinä ei meistä kukaan voine olla alv-velvollinen. Verottajan linjausten johdosta yleensä myös metsänomistajan käytössä oleva auto kuuluu yksityistalouteen.
Metsätalouden matkakustannukset korvataan, joko verottajan tarjoamalla taksalla tai todellisten kustannusten mukaan. Nämä auton todelliset kustannukset sisältävät arvonlisäveron, koska auton kulut ovat syntyneet yksityistalouden puolella, jossa alveja ei voi vähentää.
Berza, kun auto ei ole metsätalouden kalustoa, niin kustannuksiin lasketaan alvit mukaan.
Grönlannissa on erittäin merkittävät varannot erilaisia maamineraaleja. Kiinalaisten myötävaikutuksella sinne oltiin jo perustamassa isoja kaivoksiakin, mutta hanke peruuntui kun lupaa ei myönnetty. Joidenkin uutisten mukaan lupakäsittelyyn palataan oikeudessa ja silloin päätös saattaa ollakin toinen. Oman egon kohottamisen lisäksi Trumpin tavoitteena lienee blokata kiinalaiset pois Grönlannin mineraalivarannoista.
Juniorille tiedoksi, että satuin olemaan myrskyn aikaan Pielisen-Karjalassa liikkeellä. Mitään mainittavia metsätuhoja ei sattunut silmään. Siellä taidettiin selvitä säikähdyksellä.
Jos hakataan kauppasopimuksen ulkopuoliselta alueelta, niin korvaus on kaksinkertainen hinta hakatusta puusta. Tämä on ihan yleinen periaate. Tässä tapauksessa lienee oleellista se, että miten hakkuualue on kauppakirjassa rajattu. Sitten jos kauppakirjassakin on väärä alue, niin ollaan heikommalla pohjalla ja ostajan ”hyvän tahdon varassa”.
Täytyy kompata Rukopiikin kommenttia nykyrakentamisen tyylisuuntauksista. Mikäli oikein ymmärtänyt, niin ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmöt, kuten sateet ja toisaalta pitkät hellejaksot.
Arkkitehdit ovat vastanneet näihin haasteisiin kehittämällä hyvin lyhyillä tai miltei olemattomilla räystäillä olevia puutaloja, jotka kaikenlisäksi hyvin usein maalataan vielä tummilla sävyillä. Saattaapi tulevaisuudessa riittää timpureille työmaita, kun sateessa ja paahteessa vaurioituneita ulkovuoria korjaillaan ja maalaillaan uudestaan. Ilmeisesti niistä 70-luvun taloista ei opittu mitään?
Puu Hastelijan kysymykseen vastaan, että ei oikein mistään, enkä ole kuullut kenenkään varauksetta niitä kehuneenkaan. Toki sillä on merkitystä missä päin Suomea liikkuu ja onko joka säähän pakko lähteä.
Joskus kauan sitten ajoin kaksi talvea BFG:n All Terraineilla. Lumisella tienpinnalla ne menettelivät siihen asti, kunnes renkaan kumi alkoi kovettua ja sitä myöten alkoi pitokin heiketä. Autossa oli jatkuva neliveto, joten se vaikutti asiaan (pl.jarrutus).
Sittemmin olen hankkinut aina autoon erilliset talvirenkaat ja hyvin on pärjätty, vaikka tiet ovat välillä olleet ummessakin. Nämä erilaiset all terrainien talvirengas luokitukset ovat mielestäni aika viitteellisiä suomalaiseen talveen ja sitä kuvaa hyvin vanha letkautus: m+s = mielettömiä sladeja.