Käyttäjän ate kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 74)
  • ate

    Taneli, kylläpä vaan tulee luettua tätäkin palstaa ihan säännöllisesti ja tällä palstalla on hirvikannasta ja -tuhoista parrat pärisseet ansiokkaasti.

    Mutta tilanne on aivan toinen, kun on tekemisessä vaikkapa paikallisen rhy:n väen,hirvimiesten tahi abc parlamentin väen kanssa. Puhumattakaan Fb:n keskusteluista.

    Minustakaan hukat ei kuulu talojen pihoille omenoita syömään ja tarvittaessa niitä pitää voida metsästääkin ja vahingot on korvattava. Mutta kun samat tahot vaativat susien hävittämistä lähes yhettömiin turvallisuuteen, sekä kustannuksiin vedoten. Ja kuitenkin samaan aikaan kategorisesti torppaavat samoilla perusteilla käydyn keskustelun hirvikannan leikkaamisesta, niin onhan se aika kummallista.

     

    ate

    Entäs jos nämä vuotuiset ”käyttömaksut” (diesel-vero ml.) poistettaisiin ja menetetty verokertymä kerättäisiin polttoaineiden verotusta vastaavasti kiristämällä?

    Silloin jokainen ajamatta jätetty kilometri toisi suoraan ja enemmän säästöä omaan kukkaroon ja sitä kautta kannustaisi niihin muihin ilmastoystävällisiin liikkumismuotoihin.

    ate

    Tätä ”susipoliisikeskustelua” on mielenkiintoista seurata muuallakin, kuin vain tällä palstalla. Kohina alkoi Eu:n Susi-Life-hankkeesta, jonka osana palkattiin erävalvojan avuksi yksi poliisimies . Hankkeen kustannusarvio on 5,5 millliä. Näinhän se tiivistettiin uutisissa ja varsinkin nettifoorumeiden info-sodassa hanke tuomittiin täysin järjettömänä ja hirvittävän kalliina.  Samaan syssyyn tuodaan tietysti näyttävästi esiin (kuvien kanssa) susien tekemät vahingot, jotka tottakai ovat ikäviä asianomaisille.

    Vähemmälle huomiolle taisi jäädä, että samalla palkataan kolmeen Riistakeskukseen  yksi työntekijä kuhunkin työskentelemään asian parissa. Eli hanke työllistää 5 ihmistä sen 6 vuoden ajan, jonka projekti on käynnissä (siis yht. 30 henkiötyövuotta). Kannattaa huomata, että se poliisimies on mukana siksi, että erävalvontaa voidaan näin tehdä muuallakin kuin vain valtion mailla ja kohdistaa sitä valvontaa myös muuhunkin, kuin vain metsästykseen. Eikä siitä ainakaan rehellisille ihmisille luulisi haittaa olevan, jos viranomainen liikkuu joskus haja-asutusalueiden laitamillakin.

    Toki 5,5 milliä on paljon rahaa, mutta Ympärisöministeriön sivujen mukaan Eu:n rahoitusosuus on Life-hankkeissa 55-75%. Eli tässä hankkeessa ”meidän” kontolle jää n. 1,4-2,5 miljoonaa. Vuotta kohti maksettavaa jää lopulta n. 230 000-420 000 €, joka sekin on toki paljon rahaa.

    Keskustelun tekee mielestäni erikoiseksi se, että samaan aikaan, osin samat tahot ovat hyvin hiljaa hirvieläimistä ja niiden aiheuttamista vahingoista. Tärkeintä on vahva ja elinvoimainen metsästettävä hirvikanta ja ei ole puhettakaan  sen merkittävästä leikkaamisesta, vaikka vuotuiset kustannukset yhteiskunnalle n. 100 miljonaa € ja päälle ihmillistä kärsimystä loukkaantuneiden ja kuolleiden muodossa.

    KGB:n sananlasku: ”Kun syyllinen on tiedossa, niin rikos kyllä löytyy”

     

     

     

    ate

    2017 levitin Tricoa ensimmäisen kerran männyn taimikoihin reppuruiskulla. Kuten vanhasta viestistä kävi ilmi, niin ihan nikotelematta reppuruiskun läpi mennyt. Seuraavana vuonna homma sujui ilman ongelmia, kun laimensin liuosta hieman. Aine muutoinkin vaikutti ohuemmalta, kuin ensimmäisellä kerralla. Ihan viime tippaan syksyllä ei levitystä kannata jättää, koska kosteus/neulasissa oleva kaste heikentää tarttuvuutta oleellisesti.

    Reppuruiskulla homma sujuu ”helposti ja nopeastikin”(maastosta tietysti riippuen). Omana strategiana on ollut suojata taimikon keskeltä taimia n. 1600 r/ha tiheydeltä. Pienemmissä taimissa ihan latvaan ja isommissa pariin sivuoksaan/runkoon, joiden voisi otaksua joutuvan hirven suuhun. Taimiston reunoilta suojaan tiheämmän vyöhykkeen, jonka toivon käännyttävän tuholaisen jonnekin muualle syömään.

    Ainakin tähän mennessä aine on tepsinyt ja tuhoilta on vältytty, mutta toki kustannuksiakin on syntynyt. Tehoa kuvannee parhaiten se, että eräänä talvena 3 hirveä oli makuulla suojatussa taimikossani, mutta tarpoi metrisessä hangessa naapurin taimikkoon aterioimaan.

    Muita kokeiltuja konsteja on saippuakarkotteet. Yhtenä vuonna toimivat, mutta toisena vuonna uusillakaan saippuoilla ei ollut mitään merkitystä. Rhy:ltä ilmaiseksi saatua keltaista muovinauhaa on tullut myös vedettyä taimikoiden ympärille. Niillä saa kyllä satunnaiset kulkuhirvet ohjattua jonnekin muualle, mutta hirvikarjaa tuskin pidättelee. Nauha on aika nopeaa asentaa maastoon, mutta edellyttää säännöllistä tarkastusta talvella jotta lumi ei paina nauhaa maahan, vaan nauha lepattaa ja heiluu tuulessa. Kestänee käytössä useamman vuoden, kun on huolella laittanut, mutta tympeää on varmasti kerätä pois.

    ate

    Susille henkivartijoita? Voihan sen noinkin sanoa. Vaikka nykyistä susipolitiikkaa ei ”kovin onnistuneeksi” voi sanoa, niin silti nämä susien omatoimiset tappamiset ovat rikollisuutta. Kun on omin silmin nähnyt ja kuullut mitä kaikkea ns.”salametsästykseen” liittyy, niin näille ”sankareille” raastupa on ihan oikea paikka.

    ate

    Edellisessä päätehakkuuleimikossa oli järeää mäntyä ja sieltä erikoispuunostaja kävi runko kerrallaan mittaamassa ja leimaamassa ne rungot, joista osti laatutyven. Kriteerit oli tosi tiukat ja latvalpm oli muistaakseni 26 cm. Hinta oli selvästi tavallista tukkia korkeampi. Ulkomuistista sanoisin, että n. 40 % rungoista oli sellaisia, joista sai ns. laatutyven.

    Vähän vastaavaa hinnoittelua oli taannoin SE:lla. Ostivat perus mäntytukin lisäksi myös laatutyveä normaalia paremmalla hinnalla.

    ate

    Jos palataan takaisin naapurin metsiin. Muutama vuosi sitten Karjalan matkalla tapasin pienessä kylässä entisen Leshozin johtajan. Juteltiin tietysti metsistäkin. Kertoi, että heidän päätehakkuillaan kertymä oli n. 140 m3 /ha. Siitä tukkia oli 30-40%. Tilanne oli kuulemma paranemaan päin, kun on ryhdytty tekemään myös harvennuksia.

    ate

    Mitäs metsäisiä sovelluksia muilla on käytössä älypuhelimessa? Itsellä on mts, tapion taulukko ja karttaselain. 112 sovelluskin löytyy siltä varalta, että käy köpelösti.

    ate

    Puhelin on Samsung Xcover 4, joka on ”vedenpitävä” ip68 luokituksen mukaisesti. Ainoa suoja on ns. panssarilasi näytön päällä. Raivatessa puhelin on takin hihataskussa ja hakkuilla takin rintataskussa. Ei ole ollut ongelmia kosteuden tahi pakkasen takia.

    ate

    Jos vähän laajennetaan keskustelua kohti onnistunutta puukauppaa ja katkontaa, niin mielestäni siinä on ainakin kolme keskeistä elementtiä: Kaupattava leimikko, ostajan käyttämät mitat (ml.hinnat) ja motokuski. Jos mikä tahansa näistä sakkaa, niin tulos voi olla paha pettymys.

    Kun on realistinen käsitys myytävän leimikon puustomääristä ja laadusta, niin on olemassa oikea mahdollisuus valita (eikä arpoa)  tarjousten perusteella se paras ostaja. Siinäpä sitä riittää puuhaa, kun selvittelee tarjoukset lävitse ja tutustuu ostajan hintoihin, mitta- ja laatuvaatimuksiin. Jos kauppoja on tullut tehtyä vähemmän tai tarjokkaiden joukossa on tuntemattomia, niin ammattilaisen apu on varmasti tarpeen, tulipa se mhy:ltä tahi muulta ulkopuoliselta toimijalta.

    Viimeinen lenkki ketjussa on sitten se motokuski. Onko asialla kaveri, jolla ammattitaito ja itseluottamus on kunnossa, jolloin tukkia tehdään lähes raakin rajoja koputellen.  Vai onko kopissa ”sahalla korppukahveilla” pariin kertaan käytetty kaveri, jonka katkonta on em. syistä hyvinkin ”varman päälle”. Tekeekö kuski niitä ”lumppeja” tarvittaessa vai lyhyttyä kuitua (”kun metsän omistajat ei tykkää, jos metsään jää lumppeja”) jne. Paraskaan kuski ei voi olla taikuri, joka taikoo myyjän mieleisen huipputuloksen, jos ”metsä ei ole käytettäville mitoille sopiva”.

    Luottamus hyvä, kontrolli paras! Sanoo vanha neuvostoliittolainen sananlasku. Se pätee hyvin puukauppoihinkin. Tukkitaulukosta löytyy helposti vastaukset kysymyksiin, miten eri puutavaralajit katkottiin. Mutta kysymykseen miksi se ei anna vastausta, joten ainoa autuaaksi tekevä asia sekään ei ole. Kun valvotaan hakkuuta (katkontaa ml.), niin tekijän pitää olla asiasta aidosti kiinnostunut ja ottaa asioista selvää maastossa ja kuskin kanssa keskustellen, eikä vain tyytyä katselemaan auton ikkunasta puupinoja katsellen ja tukkitaulukkoa odotellen. Olipa sitten kyseessä oma tahi asiakkaan leimikko.

     

     

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 74)