Käyttäjän emeritus kirjoittamat vastaukset
-
Sitten kannattaa muistaa, että Suomen 30-luku ei ole täysin sama kuin maapallon 30-luku. Ilmastossa on myös alueellista vaihtelua.
Ilmaston lämpeneminen tapahtuu väkisin, kun ilmakehän CO2 hidastaa lämpösäteilyn karkaamista avaruuteen. Ilmakehäfyysikot ovat laskeneet (tietysti tietokoneilla nykyään) lämpenemisen ja ilmiö tunnetaan hyvin, samoin kuin vaikkapa radioaktiivisen säteilyn vaikutukset. Kumpaakaan ei ihmissilmällä näe, mutta ne ovat laskettavissa. Kukaan ei ole esittänyt mitään uskottavaa mahdollisuutta sille, että ilmakehä ei lämpiäisi. Aiempien ilmastonvaihteluiden syyt ovat avaruudellisia (maapallon kiertorata ja akselin kaltevuus sekä auringon aktiivisuus). Ilmakehän lämpenemisvauhtiin tulee vaihtelua mm. pilvistä, aerosoleista ja meriin menevästä lämmöstä.
””Kaikki hiili ilmakehässä lämmittää, ja yhtä paljon riippumatta siitä, mistä hiili on peräisin.”
Höpö höpö.Tämä on taas sitä vihreiden logiikkaa jonka on jo luultu loppuneen.”
Riippuu näkökulmasta. On fysikaalinen fakta, että kaikki CO2-molekyylit ovat samanlaisia ja sekoittuvat ilmakehässä lähteestä riippumatta. Mutta metsillä on arvokas kyky sitoa takaisin hiiltä ilmakehästä, ja puutuotteita käyttämällä voidaan vähentää fossiilisia päästöjä.
Nykyinen hiilinielulaskenta kansainvälisissä sopimuksissa on poliittinen ratkaisu eikä vastaa fysikaalista todellisuutta, kun esim. hiilidioksidi Suomessa hakatussa puussa lasketaan Suomen päästöksi, vaikka tosiasiassa muihin maihin viety puu(tuote) muuttuu hiilidioksidiksi Suomen ulkopuolella. Tämä on keskeinen syy nylyiseen poliittiseen ongelmaan Suomen hiilinieluissa.
Vain fossiilsten CO2-päästöt lämmittää nykyistä ilmastoa, sillä niiden hiiltä ei ole otettu tästä nykyisen ilmaston ilmasta.
Kaikki hiili ilmakehässä lämmittää, ja yhtä paljon riippumatta siitä, mistä hiili on peräisin. Sillä, onko hiili otettu puuhun 10 vai 100 vuotta sitten, ei ole mitään merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta. Mennyt on mennyttä, ainoastaan tulevaisuudella on merkitystä.
Puulla ei ole onnistuttu korvaamaan mitään fossiilista, ainakaan merkittäviä määriä.
Jos kaikki tavarat pakattaisiin muoviin ja kaikki tulosteet tehtäisiin muoviin, niin fossiiliset päästöt olisivat aika lailla suuremmat. Globaalit puun hakkuut sisältävät noin 800 milj. tonnia hiiltä ja globaalit hiilipäästöt ovat n. 10 000 milj. tonnia. Hakkuut siis n. 8 % päästöistä. Onko se paljon vai vähän, riippuu tietysti siitäkin, kuinka paljon fossiilisia päästöjä olisi ollut enemmän ilman hakkuita. Pakkauspuolella on arvioitu, että tonni puupakkaamista vähentää fossiilisia päästöjä 1-2 tonnia, mutta täysin kattavia tutkimuksia ei liene vielä.
Kurki: Missä noin on tapahtunut?
Noin tapahtuu niissä lukuisissa keskusteluissa, joissa ajatellaan, että koska uusi metsä kasvaa nopeammin kuin vanha, hakkuu lisää metsän hiilen sidontaa. Samalla sivuutetaan kokonaan se, että hakkuu johtaa suureen hiilen päästöön ko. metsikössä.
Suomessa kokonaisuutena toki on juuri niin kuin kirjoitat, että hakkuut ovat olleet kasvua pienemmät. Myös monen metsänomistajan metsien hiilivarasto on kasvanut. Siihen nojaten toiset voivat hakata enemmän. Mutta koko Suomen tasolla nykyään hiilivarasto ei lisäänny hakkaamalla lisää, vaikka monet niin väittävät.
Todetaan aluksi, että metsän hiilivarastoa on helpompi tarkastella, jos jätetään pois se, että puutuotteet korvaavat muita, enemmän fossiilisia hiilipäästöjä aiheuttavia tuotteita.
Tältä pohjalta metsän hiilivarastoon vaikuttaa aina sekä kasvu että hakkuut. Pelkkä nopea kasvu ei riitä lisäämään metsän hiilivarastoa, jos hakkuut kasvavat vielä enemmän. Hakkuussa metsästä otetusta hiilestä n. 80 % päätyy muutamassa vuodessa ilmakehään lämmittämään maapalloa. Tämä hiili neutraloituu vasta, kun metsän hiilivarasto on palautunut sille tasolle, jonka hakkaamatta jätetty metsä on tällä välin saavuttanut. Päätehakkuun jälkeen siihen menee helposti 100 vuotta.
Edellisen vuoksi on tärkeää, miten puu käytetään, t.s. kuinka paljon puun käyttö vähentää fossiilisia hiilipäästöjä. Jos vähennys on pieni, hakkuu lämmittää ilmastoa. Jos vähennys on suuri, puun käyttö kannattaa ilmaston näkökulmasta.