Käyttäjän Goofy kirjoittamat vastaukset
-
Suomessahan ei sananvapautta oikeastaan ole palkkatyöläisellä, jos olet metsäalalla. Kaikki julkinen keskustelu esimerkiksi on lähtökohtaisesti kielletty, joka tuo omasta työnantajasta rehellistä kuvaa julki.
Otetaan esimerkiksi liito-oravan elinympäristön hakkuu. Kaikki ammattilaiset ymmärtävät, että liito-oravalle pitäisi jättää sitä ympäristöä useampia hehtaareja. Silti joudutaan valehtelemaan, että huomioimme liito-oravan hakkuissa, jos sinne jää muutama puu hakkuuaukolle.
Esimerkkejä riittäisi vaikka kuinka.
Metsittyminen on kuin suomettumista, jossa asioista ei puhuta, vaan vaietaan. Keskustelua käydään ylätasolla niiden kesken, jotka joko eivät tiedä mitä kentällä tapahtuu tai sitten puhuvat muunneltua totuutta palkkansa eteen, kuten vaikkapa lobbareilla on tapana.
Järvet kerryttävät ojitusten vuoksi noin 10x luontaista nopeammin sedimenttiä, eli noin 4-7mm/vuosi. Montako järveä meillä on 1000 vuoden päästä?
Linkki tutkimukseen: Veden ja järvisedimenttien laatu Vihtamonjoen valuma-alueella Sotkamossa
Ja tässä linkki LUKE:n metsätalouden pysyvään vesistökuormitusseurantaan, joka perustettiin vuonna 2014.
Raakut olivat fyysisesti yhteisen vesialueen alueella.
On maan tapa, ettei vesialueen omistajilta kysellä, voiko niiden alueella kulkea pohjia pitkin. Ehkä pitäisi muuttaa ajattelua, että yhteiset alueetkin toimivat lain mukaan, ja niiden alueiden käytöstä päätetään, mitä päätetään, demokraattisesti.
En tiedä, onko vesialueen omistajia informoitu raakuista. Naapurikiinteistön omistajaa kyllä on, kun se mk-ilmoitus on rajautunut raakkujen lähelle.
Visakalliolle tiedoksi, ettei meillä ole tietoa, onko omistajalle ilmoitettu raakuista. Naapurille, joka hakkasi metsiään oli kyllä ilmoitettu.
Yksi selvittämätön ydinkysymys tässä oli mielestäni se, että ajettiin toisen maalla, jossa raakut olivat.
Hyväksytkö sinä, että muut oikaisevat maittesi läpi taloudellisen hyödyn saamiseksi, ilmoittamatta siitä sinulle?
No ei varmasti ole mennyt tajuntaan saakka, senhän me kaikki tiedämme.
Aikasemmista en tiedä. Ja usein silläkin on merkitystä, onko ajo tehty jääkannen päällä vai joenpohjaa.
Raakkujen olemassa olo oli ilmoitettu maanomistajalle metsänkäyttöilmoituksen jättämisen jälkeen. Samalla oli ohjeistettu miten toimia ja niiden ohjeiden mukaan ei sitten toimittu.
Onkohan MTK:n suunnalta odotettavissa apua hirvieläinkannan kurissa pitämiseen, kun uuden puheenjohtajan yksi tulonlähde perustuu valkohäntä- ja metsäkaurisjahteihin.
”Hemmilässä metsätalouden rooli on maataloutta merkittävämpää. Lisäksi järjestämme ryhmille laadukkaita ja kokonaisvaltaisia jahti- ja luontoelämyksiä. Riistamailta ja luonnosta saatavat elämykset eivät unohdu.”
Yhteismetsän voi perustaa yksinkin, mutta osakaskiinteistöjä pitää olla useampia ja pinta-alaakin riittävästi.
Yhteismetsän voi sitten myydä kokonaan ja metsävähennys ei tuloudu, jos sitä ei ole käytetty yhteismetsän olemassaoloaikana.
Verottajalla on jo käytössä vastaavat ohjelmat, joilla ne katsovat tilan arvon, joten kyllä sen puoleen voi olla huoletta.
Kasvumalleissa on vielä paljon kehitettävää. Esimerkiksi MELA, Motti tai SIMO ei huomioi ravinnehäiriöisten alueiden kasvua eikä myöskään vaikkapa pohjoisessa yli 250 metrin korkeudella luonnossa tapahtuvaa hyvin tyypillistä tykkyongelmaa.
Ja kuten kaikissa malleissa, se heikoin lenkki ratkaisee lopputuloksen. Ehkä saamme edes maaperän tuottokyvyn esiin Unite -hankkeessa. Sekin tosin vaatii puuston iän määrityksen olevan edes sinne päin.
Ei varmasti aivan heti ole tulossa. Esitin sellaista sinne m.fi -kehitystiimille, että ottavat sinne liukupalkit maanomistajan tavoitteiden painotuksiin, jolla se esittäisi eri vaihtoehtoja kuvioille. Siitä taitaa olla jo 8 vuotta aikaa. Helpommin se on saatavissa muiden tekemänä. Joku koodari sen voisi tehdä muutamassa päivässä tekoälyavusteisilla koodausohjelmilla, jos aikaa ja osaamista riittää.
Kts. esim. tämä case.