Käyttäjän Goofy kirjoittamat vastaukset

<p><p>Mitä mosaiikkisuuteen tulee, niin sehän riippuu tyystiin alueesta. Kuivat, mäntyä kasvavat alueet yleensä paloivat tai myrsky kaatoi isompina kokonaisuuksina, jossa yksittäisiä puita jäi pystyyn tai sitten osa palamatta. Tuoreet ja kosteammat sitten uudistuivat pitkälti sitä jäljittelevän jatkuvan kasvatuksen tyyppisesti.<br /><br />Ja kaikkien kannattaa muistaa sellainen asia, että meillä on lehtojakin erilaisia yhtäältä kosteusolosuhteiden, joka tulee mm. maaperän ominaisuuksista ja toisaalta valoisuuden suhteen.</p><p>Laitan linkkiä vaikka myöhemmin, jos ehdin katsella karttaa metsäpalojen aiheuttamasta mosaiikkisuudesta.</p><p>Tässä vielä esimerkkinä Pia Elosen kirjoittama juttu Vesijaon luonnonpuistosta, jossa tilanne on ollut pitkään ns. ihmisen toimesta stabiili.</p></p>

<p>Aina kun ennustetaan tulevaisuuteen jotain, niin se vaatii simuloinnissa ja laskennassa virhemahdollisuuksien minimointia. Sen vuoksi kaikki ’liikkuvat’ osat yritetään vähentää minimiin. Yksi sellainen on puun hinta ja menekki.<br /><br />On mielenkiintoista lukea joitakin vuosia vanhoja tutkimustuloksia, joissa tukin ja kuidun hintaero oli noin 2x. Tosin itänaapurin puuntuonnin loputtua, se on ainakin väliaikaisesti kaventunut viimevuosilta. Tilanne kestää sen aikaa kunnes kuiduttavaa kapasiteettia poistuu.</p><p>Visakallion aiheeseen liittyen tässä esimerkiksi tutkimus: Peltojen metsänistutuksen yksityistaloudellinen kannattavuus.</p>

<p><p>Timppa se varsinaiseksi tiedehenkilöksi hettäytyi uudella hypoteesillaan. <br /><br />Timpalle vielä kysymys, että kumpaa ne jäkälät tekevät, hajoittavat vai ovat mykorritsoina?</p></p><p>Ja vielä kaikille, en ole se pikku Eero, joka opettaa teille lukutaitoa. Luetun ymmärtäminen on vielä siitä yksi askel eteenpäin. <br /><br />Luontopaneeli kokoaa tiedeyhteisön viestin ymmärrettävään muotoon ja kriittiset voi lukea lähteistä lisää. Tutkimuksen olemukseen kuuluu, että se korjaa itse itseään, ja se josta tuntuu, että se on virheellistä, ei muuta kuin kumoamaan.</p>

<p>Näissä menee usein lapsi pesuveden mukana. Avohakkuiden kielto tuli oikeutetusti, koska sillä katsottiin parannettavan luonnontilaa. Itse olisi sitä silti vastustanut ja vastustan edelleen, koska meillä on keinoja parantaa luonnontilaa ihan muutenkin, jos halua siihen on. Näyttää olevan kuitenkin, ettei ole.</p><p>Ennallistamisasetuksessa sama homma.</p><p>Monitorointiasetuksen julkisuudessa olevien tietojen perusteella ei aiheuta oikeastaan mitään uutta, koska kerätty tieto on jo valmiina.</p><p>Jos kaikki olisi ok, ja hommat hoidettu metsäsektorilla kuten vuosikymmeniä on luvattu, niin ei näitä EU regulaatiota tulisi.</p>

<p><p>Valitettavasti Rane oppiminen tarvitsee työtä. Jos sinulla ei ole siihen halukkuutta, niin minä en ole siihen sinua motivoimassa. </p></p><p>Toisaalta mitä sinun Nostokoukun esille nostamiin oikeisiin tietoihin tulee, niin niihin pätee myös sama edellä mainittu oppi.</p><p>Oppimiseen tarvitaan myös hieman kapasiteettia, ja mikäli se on rajoittavana tekijänä, kuten metsänkasvussakin jokin aina on, niin siihen en minä voi enää mitään.</p><p>Mitä sitten joidenkin omiin havantoihin monimuotoisuudesta tulee, niin olen kehoittanut kaikkien metsänsä monimuotoiseksi tuntevat tallentamaan uhanalaishavaintonsa laji.fi sivustolle. Havaintoihin uhanalaisuus perustuu, ei mielikuviin.</p><p>Aloittakaa vaikka helpoista lajeista, kuten raidankeuhkojäkälästä, joka ei vielä ole kuin vaarantuneessa luokassa. Se vaatii metsää ja siitäkään ei ole havaintoja joka kunnasta. Minä olen löytänyt kahdesta paikasta omassa pitäjässäni, jotka molemmat on hävinneet hakkuiden vuoksi.</p>