Käyttäjän hanhi kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 28)
  • hanhi

    Voi kun löytäiskin jostain prosessorin. Olen yrittänyt etsiä jo pitkään, mutta ei niitä vaan ole netissä myytävänä.

    hanhi

    Turhan tiheässä tosiaan kasvaa. Kuusikko tosin on aika joustavaa käsittelyn suhteen. Mielestäni metsänkasvatuksen ohjenuorana kannattaa pitää se, että kasvua ei saa päästää ylitiheyden vuoksi pysähtymään.
    Eiköhän tuolta kuviolta löydy kuitenkin selkeästi tappiolle jääneitä riukuja, jotka kannattaisi ennakkoraivausperiaatteella käydä poistamassa. 400r / ha jos saisi pois niin voisi hyvinkin odottaa 5 vuotta ja ensiharventaa sitten.

    Tientekoa suosittelen itsekin. 25ha palstalla jos peränurkka on 800 metrin päässä, niin päättelisin että palstasi alkaa suunnilleen jonkin tien reunasta ja omaa tietä palstalla ei juurikaan ole.

    Jos oletetaan että palstasi on suorakaiteen muotoinen 312,5x800m niin sinulla on käytännössä siinä ajoura auki jatkuvasti jollain kohtaa, tieura ei veisi kasvatuspinta-alaa tilaltasi, mutta nostaa kantohintoja jokaisessa tulevassa hakkuussa. Vielä jos välillä sattuu olemaan pehmeikkö josta ei kesällä voi ajaa koneilla ja sen takana kesäkorjuukelpoisia kuvioita niin tienaaminen sen kun lisääntyy. Lisäksi hoitotöiden helpottuminen on sekin kotiinpäin.

    Minä tekisin 600m tietä ja sinne kääntöpaikka.

    hanhi

    Käyttämätön metsävähennyspohja siirtyy perikunnalle.

    hanhi

    Myönnetään, että energiapuun kasvatuksessa eivät pätene samat säännöt kuin sahapuun kasvatuksessa. Valitsemallasi tuotantolinjalla lähes jokainen risu tuottaa tiliä.
    Tukkipuun kasvatuslinjassa kuitupuukin on oikeastaan sivutuote, enkä lähde tässä laskemaan mistä loppupelissä saa maalleen parhaan tuoton.
    Energialinjallakin lienee mahdollista tehdä joko huonompaa tai parempaa tiliä riippuen siitä tekeekö homman kunnolla vai jättää asiat puolitiehen.
    Omat ajatukseni keskittyvät tukkipuun tuottamiseen ja siinä olen vakuuttunut siitä, että aiemmin kirjoittamani pätee.

    hanhi

    Tällä palstalla noustaan kovin herkästi takajaloilleen aina, kun suorittava porras kritisoi pusikoissa rymyämisen järkevyyttä. Valitetaan että metsää pitäisi kasvattaa konemiesten ehdoilla ja muistetaan mainita että aina on ostaja löytynyt vaikken ole eläissäni metsää hoitanut.

    Kuitenkin metsä tuottaa parhaiten silloin kun sitä hoitaa, maaperä pystyy kasvamaan vain rajallisen määrän puuta ja jokainen kasvatettu risumotti on pois ainespuun tuotannosta.

    Esim. ennakkoraivatusta leimikosta saattaa saada paremman hinnan jo kaupantekovaiheessa, mutta suurempi tili tulee korjuujäljen parantumisesta, eli vaurioiden vähenemisestä ja poistettavien puiden valinnan helpottumisesta.
    Eräs motokuski sanoi ”ennakkoraivaamattoman metsän harventaminen on kuin kävisi pimeässä vessassa kusella ja sytyttäis valot jälkeenpäin ja katsois mihin on osunut”

    Toisin sanoen, sieltä missä konemiesten on hyvä työskennellä, saa metsänomistajakin parhaan tilin.

    hanhi

    Koneen sain lainaksi Mhy;ltä.
    Hinnoitteluperusteet tiedän rakennuskonevuokrausta harjoittaneena.

    hanhi

    Kokeiltu on sen verran, että 3ha erittäin v….maista vesakontorjuntaa lehvästöruiskutuksena olen tehnyt.
    Eli 5 vuotta heitteillä ollut OMT aukko kaikkine viherkasveineen ja paikoin 4 metrisine haapavesakkoineen.
    Aikaa meni 3 työpäivää, eli yrittäjätaksalla 240€/ ha + alv.

    Tuo kohde varmaan sieltä kalleimmasta päästä, uuden aukon heinäntorjunnan olettaisin asettuvan n. 70-100€/ ha.

    Vuokrakoneen hinnoittelu: Päivävuokra = sadasosa uuden koneen hinnasta.
    Perusvuokra, eli ensimmäisen päivän vuokra = päivävuokra kaksinkertaisena.

    hanhi

    Tuollaisia tiheikköjä Suomessa riittää niin että itkettää.

    Tuollainen kohde näyttää hakkuun jälkeen monesti todella kauhealta, mutta älä hätäile.
    5 vuoden päästä kuvio alkaa jo näyttää mahdollisesti ihan hyvältä.

    Hakkuussa lahmaantuneet ja katkenneet puut kannattaa tietysti raivata alueelta heti pois.

    hanhi

    Ketjun aloitus ei varsinaisesti tarkoittanut sitä, että Mhy jäsenyys pitäisi perustella sertifiointiin kuulumisella. Olen ketjua seuranneena saanut vastauksen siihen mitä kysyinkin.
    Eli vaihtoehtoja on tarjolla muitakin. Jopa sertifiointiin kuulumattomuus, kuten Pekan tapauksessa.

    Pakkojäsenyyttä missään muodossa en kannata ja yhdistyksestä voisin erota koska huvittaa, ei vaan huvita juuri nyt maksaa sitä eroamisruljanssia.
    Kun lakimuutos tulee voimaan, tulen tiedustelemaan Mhy:ltä, mitä saan jäsenmaksun vastineeksi, katsotaan sitten eroanko vai en.

    Jos yhdistykseen kuuluminen silloinkin on henkistä köyhyyttä, pystyn kyllä elämään tyhmyyteni kanssa.

    hanhi

    Sertifiointia tarvitsevat ne, jotka ovat sertifioinnin keksineet. He tienaavat siitä rahaa. Sertifiointitarkastajat nuuskivat esim. hakkuujälkeä, onko niitä säästöpuita jätetty, ja jos ei ole, hakkuun suorittajalta aletaan kysellä joutavia.

    Esim. UPM:n alaisuudessa työskentelevät alihankkijat joutuvat liittymään sertifioinnin piiriin, maksaa 100€ /3vuotta.
    Rahat pois hampeilta. Ei sertifiointia, ei urakointimahdollisuutta.

    Periaatteessa ei sertifioidun puun ei pitäisi edes mennä kaupaksi, tai ainakin hinnan pitäisi olla huonompi kuin sertifioidulla. Käytännössä näin ei välttämättä ole, ja minun puolestani ei tarvitse ollakaan.

    Oma toimintani tai puunkasvatukseni ei muutu miksikään, kuuluinpa sertifioinnin piiriin tai en. Myöskään kasvattamani puu ei muutu siitä miksikään. Eli sertifiointi on pelkästään luontojärjestöjen organisoima rahantekokone.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 28)