Käyttäjän harrastelija kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 2,400)
  • harrastelija harrastelija

    Mikkonrn oli aika vaikean näköinen tosiasioiden edessä. Hän kyllä myönsi, että kanta on kasvanut kovasti, mutta tuo EU:n selän taakse meno on kyllä pelkurimaista – tai vastoin omaa kantaa?

    Leppä puhui Tanskan ja Ruotsin mallista, mutta ei oikein selvinnyt mitäne on? Jos on olemassa eri maiden eri malleja, niin turha siinä on vetäytyä vastuusta EU:n taakse? Muutenkin tuo hanhihomma on tosi absurdia!

    harrastelija harrastelija

    Yleensä puoltaminen paranee viilaamalla. Aikaisemmin oli klapikoneita m.sahaketjulla. Niitä sai teroittaa tämän tästä, joten laitoin halvan smirgelin. Laite oli hyvä, ketju ei puoltanut. Ketju kyllä kului teroitettaessa nopeasti. M.sahan ketjua tulee aina välillä oikaistua smirgelillä käsiviilauksen lisäksi.

    Tässäkin pätee se vanha viisaus: ” kaikki muut mua sortaa, saha yksin puoltaa”!

    harrastelija harrastelija

    Remie: ” Lehtipuut kuivataan vähintään 2 vuotta. Viedään sisään vasta seuraavana vuonna.”

    Tuolla pelillä ei kyllä klapikauppa kannata! VTT on tutkinut tätäkin asiaa ja sieltä löytyy tuloksia klapin kuivumisestakin. Alkusyksystä ed. talvena tehdyt ja oikein kuivamassa olleet klapit ovat lähes yhtä kuivia kuin ”ylivuoteisetkin”. Molemmat ottavat sitten pintakosteutta syksyllä, koska ilman  kosteus on silloin jopa 100 %.

    Ylivuotuisen etu on jatkossa siinä, että klapi on ehtinyt kuivua myös sisältä enemmän kuin yksivuotinen, mutta sillä ei normaalipoltossa ole juuri merkitystä.

    Homettakin on monenlaista – tuo täplähome on yksi niistä ja osoittaa jonkun käsittelyvaiheen menneen pieleen. Muistaakseni ”Halkoliiterissä” laatuvaatimuksissa saa olla hiukan täpliä jopa 1-luokkaisessa polttopuussa, kunhan se on muuten kuivaa!

    harrastelija harrastelija

    Ennen vanhaan osattiin olla käytännöllisi. Heinäkuussa kaadettiin koivuja ja osasta oksista tehtiin lehtikerppuja lampaille. Vieläkin näkyy muistone vasemman käden pikkusormessa arpi, kun terävällä puukolla tein lehtikerppuja!

    Kun koivun lehdet meni ruskeaksi, niin ne karsittiin polttopuurangoiksi. Lampaat sai mieleistä ruokaa talveksi ja talo sai kuivaa puuta lämmitykseen.

    Aina silloin tällöin tulee tehtyä rasisavottaa. Jako on suurin piirtein niin, että sahatankilla kun kaataa, niin päivän saa sitten niitä kuivumisen jälkeen karsia!

    harrastelija harrastelija

    Eikö agregaatti vieläkään toimi?

    60 v sitten opettelin Otto-moottorin toimintaperiaatteen, kannattaa kerrata se alusta alkaen. Kyseessähän on 4-tahtimoottori – imu-puristus-työ ja poisto. Imussa vedetään bensiinin ja ilman seos sylinteriin. Puristuksessa kaasu puristetaan palotilassa ja annetaan kipinä, jolloin seos syttyy ja paine työntään männän työvaiheeseen…

    Jos mäntä- ja kampikoneisto on kunnossa, niin toimintaan tarvitsee 2 asiaa: 1. kone saa polttoainetta 2. sytytyskipinä toimii. Nyt tuntuu, että polttoaineen saanti on kunnossa (ilmavuotokin on katsottu?),  mutta kone ei vaan hörähdä vaikka kaasua syötetään suoraan sylinteriin?

    Kysymyksessä taitaa olla se, että sytytyskipinä ei vain pelaa? Onko tulppa puhdistettu ja johdot katsottu, vaikka kipinää näyttää olevan, kun sitä kokeilee? Tulpat on niin halpoja, että voisi ostaa uuden – virtajohdin kokonaisuudessaan kannattaa katsoa ja virran saantiin vaikuttavat sensorit?

    Nykykoneissa tahtoo olla ylimääräisiä hienouksia, jotka saattavat häiritä koneen käyntiä ja tulee käsittämättömiä vikoja. Ko agregaattori maksaa näköjään uutena 360 €, en tiedä ”teukan” tuntipalkkaa, mutta tuolla aikavaivalla olisi varmaan saanut jo uuden agregaatin?

    Siitten uusi vihje:  joskus olin ”Masinistien” palstalla ja sieltä sai kyllä todella hyviä neuvoja koneasioissa – ilman v*****lua 🙂

     

    harrastelija harrastelija

    Talousmetsässä jk-metsälle ei oikein muuta lääkettä löydy kuin vajaatuottoisena puhdistetaan ja uudistetaan uusi kasvu perinteisellä menetelmällä – laikutus, mätästys, istutus, kylvö – riippuen maaperästä.

    harrastelija harrastelija

    Jos / kun agregaattia käytetään eri vuodenaikoina, niin kyllä öljyn pitää olla moniasteöljyä! Ruohonleikkuria käytetään yleensä vain kesällä 🙂

    harrastelija harrastelija

    Onko koivunkaatajia useampia? Konnevedellä taisi olla ainakin yksi?

    harrastelija harrastelija

    Missä valkoposkihanhet pesivät? Olen luullut, että alun perin se on vieraslaji?

    harrastelija harrastelija

    On tämäkin joutavaa jahkailua turpeen kanssa! Lasketaan mm:n kanssa  sammaleen kasvua. Niinkuin se nyt on Maapallon ilmaston suojelussa tärkein asia!

    7, 5 miljardia homo sapiensia paskoo ja hengittää. He kuluttavan elämisellään ja asumisellaan ilmakehää kaikkein eniten. Sitten jotkut holtittomat yhteisöt raivaavat ja polttavat (antavat palaa) sademetsiään, jotka todella ovat olleet Maapallon keuhkot.

    Suomessa kerätään rahaa ja lahjoituksia Maapallon väkirikkaimpiin alueisiin (parhaimmat pääsevät tekemään helteisiä lomamatkoja). Lahjoittakaa ja valvokaa kehitysmaihin ehkäisyvälineitä ja -menetelmiä! Älkää jakako niitä Suomessa jo pruskouluikäisille tytöille. Saattaisi tuo perheväkivaltakin vähentyä?

    Ymmärrän sen, että kaivetaan kaivoja, rakennetaan aurinkopattereita, viedään teknologiaa, jotta paikalliset voisivat sitten itse hoitaa tarpeensa. Mutta kun ei edes osata (viitsitä) pitää tarvittavia laitteita kunnossa – vaan kaikki rappeutuu!

    Jos Suomen tilannetta verrataan, niin ilman pitempiaikaista varautumista talven varalle täällä kuolee (Helsinkiläisistä en tiedä ?)! Miksei samoin voisi teknologiaa käyttäen varautua myäs hellejaksoihin jossakin päiväntasaajan alueella olevilla alueilla?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 2,400)