Käyttäjän hatelo kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 294)
  • hatelo

    Minulla oli päätehakkuu (puhdasta vr-mäntykangasta) tänä kesänä reilut 5 ha. Olin sinne itse merkinnyt ikuisesti jätettäviä siemen/jättöpuita kymmeniä runkoja. Motomies alkoi oma-aloitteisesti jättää lisäksi isoja täysin ylimääräisiä jättöpuuryhmiä, josta en todellakaan tykännyt. Se on 40€/runko. Selitti jotain serteistä, käskin hakata ryhmät paljon pienemmiksi, sillä kyllä minun merkkaamani rungot jo pefc-sertin vaatimukset jättöpuista täyttää. Suosittelevat jättämään ne ryhmiin mutta ei se ole mikään pakko ja ei edesauta minun tarkoitustani saada samalla helposti taimettuvalle kankaalle ilmainen taimikko.

    hatelo

    Tämähän tässä onkin aivan syvältä, että FSC:n kriteerit vaikuttaa meihin PEFC-metsänomistajiin ilman, että meillä on siihen mitään vaikutusmahdollisuutta. En ole mukana FSC:ssä eikä ole mitään tarkoitusta liittyä siihen. Silti sieltä valuu kaikki kielteinen lisäkustannus suoraan minulle. Mitä virkaa on enää PEFC sertifioinnilla tämän jälkeen? Hyväksyisin sen, että puunhinta on alhaisempi PEFC-metsissäni kuin niillä, jotka ovat vapaaehtoisesti mukana FSC:ssä, koska he ovat sen itse valinneet ja minä oman tapani toimia lain ja asetusten mukaisesti. Se on markkinataloutta se, että enemmän lisäarvoa ostajalle tuottavasta tuotteesta ollaan valmiita maksamaan enemmän mutta tätä menettelytapaa en missään nimessä hyväksy. Sikamaista toimintaa teollisuudelta puuntuottajien- tärkeän sidosryhmänsä selän takana. Alkaa tuntua siltä, että tässä ei olla enää metsäteollisuuden ” kumppaneita” kuin juhlapuheissa ja markkinointimateriaaleissa. Lieneeköhän aika sanoa metsäpalvelusopimus irti.

    hatelo

    Samaa sitä olen Visakallo minäkin päässäni miettinyt. On se ihme taikasana tuo FSC. Ja eri kriteereillä tuntuu eri puolilla maailmaa irtoavan. Suomessa toki kovimmat kriteerit kuten aina ja kaikessa.

    hatelo

    Tämä on kyllä käsittämätön asia tämä HCV. Jos sillä rajoitetaan kerran myös PEFC-tilojen puukauppatapoja noilla alueilla. Toki kyseessä on vain se, että kohteet pitää tarkistaa, mutta silti. Mikä on metsätilan ostajan oikeusturva, jos tilakaupan jälkeen paljastuu että kunnon tukkimetsä (vaikkapa 30 v harventamattomana ollut) onkin niin luonnontilainen, ettei firmat sitä uskalla aukoksi ostaa? Ja laki on se, jonka pitäisi ihmisen oikeusturva määrittää ja asettaa metsänkäsittelylle reunaehdot. Ei uskalla ostaa kuin käsiteltyjä ja hyvin hoidettuja tiloja. Hoitamattomuus kun lisää ns. luontoarvoja.

    hatelo

    Kaikkea tulee laitettua maapohjasta ja sen hetken työtilanteesta riippuen. Olen istuttanut viimeisen kolmen vuoden aikana kuusta, mäntyä ja rauduskoivua. Kylvänyt mäntyä ja uudistanut myös useita hehtaareita mäntyä ja rsuduskoivua luontaisella menetelmällä. Nytkin on 4 ha kesällä laikutettua aukkoa uudistumassa luontaisesti koivulle, jonka siementä rapisee maahan parhaillaan aivan hurjasti.

    hatelo

    Meillähän on tällä hetkellä Itä-Suomessa sellainen ongelma, ettei nuoriso vaan halua jäädä asumaan tänne maaseudulle vaikka töitäkin olisi. Isolla osalla metsä/metallipuolen firmoista on koko ajan iso pula osaajista. Maakunta tyhjenee nuorista työpaikoista huolimatta.

    hatelo

    Kyllähän Itä-Suomessakin suurimmilla talvialueilla (10% metsämaan pinta-alasta) on talvitiheys hirvillä luokkaa 20-30 kantturaa/1000 ha. Muualla sitten ehkä 0,1 välillä 1.12.-15.4.

    hatelo

    Antaa heidän ostaa, pitävät meidän pikkusijoittajienkin maaomaisuuden arvon hyvällä tasolla. Kyllä sinne väliin aina jonkun kaupan itsekin saa. Kyllä täällä idässä isoista tiloista maksetaan ”salolla” kovempaa ylihintaa kuin puuhapalstoista. Nykyään parhaat kaupat tekee 5-19 ha tiloista. Sitä isommat hamuaa suursijoittajat.

    hatelo

    Onhan meillä hyviä männiköitä Karjalassa tuollakin reitillä. Vaan on sitten tosi huonojakin hirvien talvialueilla, joita on noin 50 km välein linnuntietä. Hirvikanta ei kuitenkaan niin iso ole, että joka paikassa männyt syötäisiin. Minunkin alueilla pääosin onnistuu ihan hyvin männynviljely vaikka istuttaen mutta on sitten joku kolkka talvilaitumen laiteilla, jossa riski totaalituholle on ilmeinen. Tunnen talvialueet (meillä siis talvilaitumet on oikeesti talvilaitumia ja muut lähes tyhjiä) enkä ole kiinnostunut hankkimasn niiltä kuin korkeintaan reheviä kuusimaita, joissa selviää satunnaisten tukkirunkojen kaluamisella.

    hatelo

    Joskus vuosituhannen alussa tein tekokelon kaulaamalla aukolle jätetystä isosta ja oksaisesta petäjästä. No mänty kuoli nopeasti ja seisoi siinä kelona vajaat 10 v. Sitten rojahti eräässä myrskyssä pari metriä kaulauksen yläpuolelta katkenneena mäntytaimikon sekaan. Yllättävän nopeasti lahosi ja heikkeni tuollainen rinnankorkeudelta reilut 40 cm paksu mänty.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 294)