Käyttäjän isotee kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 103)
  • isotee

    @Sulli on asian ytimessä. Esim pääte-/aukkohakkuut voisi tekniikan puolesta automatisoida jo tänään. Jostakin syystä sitä ei ole vielä tehty.

    Siirtymä tulee olemaan vaiheittainen, kuten merenkulussa, ilmailussa tai kaivosteollisuudessa on nähty. Ensin kuljettaja on mukana ohjaamossa valvomassa ja tarvittaessa puuttumaan peliin, seuraavaksi työmaalla on mobiili valvomo josta valvotaan ja ohjataan useampaa koneketjua, myöhemmin työmaa- eli sitevalvomo voi sijaita vaikka missä.

    Ei kannata pitää päätä pensaassa tai p**seessä, automaatio tulee, se on varma.

    Pientä havaintoa nykypäivän konenäöstä ja prosessointikyvystä esim oheisesta videosta:

    Paikallaan pysyvien puiden nappaaminen ja arviointi on todella helpompaa…

    isotee

    Mihin se isot unohtaa poistot, jos ostaa koneen vieraalla pääomalla, sen voi maksaa aika pitkälle suunnitelman mukaisilla poistoilla eli 100k€ koneen netto on 50k€. Olishan se aika hölmöä laittaa nykyisin omaa rahaa juuri mihinkään, kun rahaa saa pankista lähes ilmaiseksi eli 50% vähintään Velkavipu. Koneen hinnassa alv 24% Huom jonka verottaja palauttaa.

    Mukava näin välipäivinä vängätä netissä, joten väännetääs vähän.

    Poistot ei ”unohdu” mihinkään, esimerkin arvonaleneminen on sama asia. Poisto on arvonvähennys, joka tehdään kulumisen, vanhenemisen ym takia. Sis. laskennassa jota kustannuslaskenta on, käytetään usein arvonalenemista, poisto on useimmiten ulkoisen laskennan termi. Mutta samasta asiasta puhutaan.

    btw summat joista puhutaan, ovat aina verottomia. Alveilla ym läpikulkuerillä ei tehdä kustannuslaskennassa mitään. Ne ovat kassavirtaa, joka tulee toki huomioida, mutta ei vaikuta kustannuksiin sinällään.

    Loppuun jätkämäinen sivallus ja pilkunrakastelu: miten poistoilla maksetaan kone? Jos otan pankista lainaa, tuleeko se maksettua sillä että vaan poistelen kirjanpidossa? Hehiö.

    isotee

    Jos ostaa 100k€ moton ja laskee pääomalle 5% koron, pelkkä pääomakulut on 5k€, jos sillä ei aja, yhtään ei se muuta kuluta. Mutta kun koneesta, saa tehdä 25% poiston vuosittain, siitä ei ole pääomakuluja omistajalle.

    Täsmennetäänpä taas tätä disinformaatiota. Konepuolella pääomakustannukset koostuvat neljästä tekijästä:

    1. oman pääoman korko (tuottovaatimus)

    2. vieraan pääoman korko

    3. arvon aleneminen

    4. uushankintahinnan nousu

    Kohdat 3. ja 4. voi haluttaessa yhdistää käyttämällä isompaa arvonalenemiskerrointa (%) tai laskemalla jäännösarvon tarkoituksella alakanttiin.

    Poisto so. arvonaleneminen ei muuta oman tai vieraan pääoman korkokustannusta (tuottovaatimusta) mihinkään vaan lisätään siihen päälle.

    Jos ostaa 100 t€ koneen täysin omalla rahalla ja seisottaa sitä pihalla, muodostuva pääomakustannus on menetetty pääoman vaihtoehtoinen tuotto + arvon alenema ko. aikana. Ajatus, jossa poisto kuittaisi pääoman tuottovaatimuksen, oli raha omaa tai lainattua, on harhaa.

    Esimerkki

    hankintahinta 100.000 e, oma pääoma 100 %, tuottovaatimus 5 % p.a.

    pitoaika 10 v, arvonalenema 10 % p.a.

    jäännösarvo per 10 v: ~34800 e

    arvonaleneminen 65200 e; keskimäärin 6520 e/v

    pääomakustannus 5000+6520=11520 e/v

     

    Eli 100 t koneen hankkimalla ja pihassa seisottamalla 5% korkokannalla rahaa palaa reilu kymppitonni vuodessa, halusi tai ei.

    Toisaalta, keskimääräisellä 30 euron kuidun hankintahinnalla laskien, pitää puida nelisensataa kiintoa vuodessa pääomakulujen kattamiseksi. Muut käyttökulut huomioiden määrän saanee tuplata eli 800. Ai niin, pitäähän ne puut saada tien varteen, tarvitaan ajokonekin, taas nousi hakkuumäärä; sanotaan 1500 m3/a vuodessa kymmenen vuoden ajan niin koneet kannattaa, 15.000 mottia siis. Riittääkö hehtaarit?

    Tässäpä syy miksi en omista mitään isompaa konetta vaan ajatan muilla ”laskutaidottomilla”.

     

    isotee

    Ohjelma tarvitsee kahden satelliitin paikkatiedon, että voi laskea oman paikan. 

    Missäs Toloppa on ollut kun koulussa opetettiin yhtälönratkaisua? Paikannuksessa on neljä muuttujaa: x-, y-, z-koordinaatti kolmiulotteisessa avaruudessa, lisäksi satelliitin ja vastaannottimen kellovirheestä tuleva aikaero ”delta_t”. Tämän ratkaisemiseksi tarvitaan vähintään neljän yhtälön ryhmä s.o. havaintoon vähintään neljä satelliittia jotta ratkaisu on yksikäsitteinen.

    isotee

    Mulla on Samsung Note 10 ja löytyy myös Garminin 64S. Note 10:ssa on nopea prosessori ja yllättävän tarkka gepsi, näyttää täsmälleen samaa kuin Garmini. Käytän molempia, kännyssä parempi grafiikka, hyvä selailla karttoja, ilmakuvia ym näkymiä. Garmini parempi huonoihin keleihin, hanskat kädessä työskentelyyn ja pelkkään suunnistamiseen tai linjan merkkaukseen.

    isotee

    Eräs jk- apostolihan nimenomaan kehotti kaatamaan päin jääviä, että ne vähät taimen turilaat säästyvät…

     

    Tässä on väärinkäsitys. Konkelotekniikalla voidaan alikasvoksen säästämiseksi kaataa puuta vasten, joka aiotaan seuraavaksi poistaa, ei pystyynjääviä vasten.

    isotee

    Eikös ne ryteiköt kannata tehdä itse. Niiden teolla säästää eniten. Nopeat perkaukset antaa metsureille jotka tekevät ne nopeasti ja edullisesti.

     

    Tämä! Juuri näin, näin olen pyrkinyt tekemään. Just annoin helpon 8 ha kohteen ulkopuoliselle metsurille, kustannus oli kolmisen tonnia eli 375 e/ha ja siitä kemerat pois. Viikossa valmista ja kumpikin osapuoli tyytyväisiä, sekä tekijä että työn teettäjä.

    Itse olen surrannut myöhästyneitä, vaikeita kohteita joissa menee 3 pv/ha ja 15-20 tankillista. Tommosen raivuuttaminen varmaan maksaiskin sen 1000/ha?

    isotee

    Ensiksi haluan kiittää ja kehua asiallisesta kysymyksestä ja jopa hyvin kirjoitetusta tekstistä, mikä nykyään tälläkin palstalla on kohta harvinaisuus.

    Kysymykseesi liittyen, niin suosittelen laittamaan jonkinlaiset nettisivut ja markkinoinnin kuntoon. Meitä etämetsänomistajia on paljon ja useimmiten palvelun kuin palvelun haku alkaa useimmiten Googlella. Kuukkeli toimii paremmin kuin Kuutio; esim tarjouspyyntö Kuutiossa ei johda mihinkään mutta googlella haku paikalliselle sahalle ja soitto sen ostomiehelle johtaa välittömästi toimenpiteisiin. Sama koskee muutakin metsäpalvelua.

    Toinen suositeltava tapa on markkinoida itsesi paikalliseen mhy:n listoille, samoin isommille alueen toimijoille kuten SE, MG, UPM mitä näitä nyt onkaan.

    Kaiken kaikkiaan tähänkin pätee normaalit markkinoinnin ja myynnin perusteet: selvitä potentiaaliset asiakkaasi, kontaktoi, tee itsesi tunnetuksi, nettisivut kuntoon jne. Jos kotona odottelee raivaussahan kanssa, kukaan tuskin tulee hakemaan…

    isotee

    Onkohan se ketju ja laippa oikein asennettu? Onko pultit kiinni, asennelma päässyt löystymään ja joku hirttää kiinni? Tyhjä ketjun pyöritys ei pitäisi sahassa painaa mitään.

    isotee

    Kiitokset Suorittavalle ja muillekin hyvistä kommenteista!

    Olen käyttänyt punaista myös harvennusleimikoiden (ulko)rajoissa mutta eipä tuosta ole ongelmaa tullut kun korjuuohjeessa on kuitenkin hakkuutapa kerrottu.

    Tuo sininen, lohkoraja, oli hyvä tieto. Kiitos siitä!

    PS. Nykyään ei ilmeisesti ole tapana leimikoita nauhoitella? Luotetaanko vaan gepsiin? Olen nimittäin saanut useammalta motokuskilta kiitosta kun tilan ja leimikon rajat on nauhoitettu. Yhtiöt ei kai näitä enää merkkaile?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 103)