Käyttäjän isotee kirjoittamat vastaukset
-
Janne Seppänen kommentoi jatkuvan kasvatuksen hakkuuta konekuskin näkökulmasta viimeisimmällä videollaan. Pääkohdat kommenteista:
– Jatkuvan kasvatuksen hakkuun jälkeen ketuttaa aina koska metsä jää niin surkeaan kuntoon
– Jos pitäisi tehdä vain jatkuvan kasvatuksen hakkuita niin lopettaisi nämä hommat
Kyseessä on kuitenkin kokenut ja taitava motokuski. Ehkä tämä on muutosvastarintaa tai osaamattomuutta mutta ihan mielenkiintoista oli kuulla motokuskin näkökulma.
JS on videoiden perusteella kokenut alaharventaja ja päätehakkaaja. Taitava koneenkäyttäjä, kyllä siitä jk-hakkaajakin tulisi kun harjoittelisi, asennetta tarvitsisi hivenen muuttaa ja työtapaa harjoitella.
Kyseessä on kuitenkin yhden henkilön mielipide. Toisenlaisiakin konehenkilöiden näkemyksiä olen kuullut.
Kyllä opettaja tietää, näinhän se valitettavasti menee. Kun tekee 10 v rahoitussuunnitelmat ja 3 v välein vaihtaa konetta, käypi juuri näin.
Toinen tapa olisi laskea 3 v mukaan ja ottaa vielä uushankintahinnan nousu mukaan, mutta harvempi näin taitaa tehdä.
Itselle kun ei laske palkkaa, ajattelee pääomakulut lainan maksun jälkeen nollaksi ja vielä lisää alvit tuloksi, alkaa koneinvestoinnit kummasti kannattamaan.
Toloppa: osapuilleen noin, 30000 kiinnon kohdalla alkaa olla nollatulos, jos keskimääräinen myyntihinta on luokkaa 40/m3.
Laskin muuten pitoajalla 10 v, 5 vuodella kustannus olisi lähennellyt satasta.
Sillä, onko kone poistettu vai ei, ei pitäisi olla vaikutusta tuottovaatimukseen. On yleinen harhakäsitys ja itsensä pettämistä, että kun kalusto on maksettu, sen kulut (tuottovaatimus) menee nollaan. Jos alussa on velkaa, rahaa menee pankille; kun velkaa ei ole, vähintään sama summa tulee laskennallisesti kertyä omalle tilille (käsitellään ns oman pääoman korkona). Jos ostetaan pörssistä osake, eihän sinnekään 5 v päästä ilmoiteta että enää ei tarvitse maksaa osinkoja… Ja jos ostetaan metsää, ei sitäkään aleta 5 v päästä myrkyttämään ettei se vaan kasvaisi enää…
Eli jos investointi on 800000, sille sijoitetulle pääomalle halutaan tietty tuotto maailman tappiin, riippumatta siitä onko velkaa vai ei. Velan eli vieraan pääoman korko käsitellään lainan korkona, oman pääoman koron eli tuottovaatimuksen jokainen yrittäjä määrittelee itse. Ajatusmalleja on monia, osa ajattelee pelkästään tuottovaatimuksena, osa uuden koneen säästämisenä, osa vaihtoehtoissijoituksena (mitä sama raha tuottaisi muualla)…
Tuli taannoin tehtyä ihan omaksi huvikseen oikeaoppinen konekustannuslaskelma jonka eräitä tuloksia laitoin tännekin palstalle ja sain alan henkilöiden kommentteja että oikeaa suuruusluokkaa ovat.
Tämän kyseisen tapauksen luvut kun päräyttää laskuriin, 3000 kiinnon vuosisuoritteella ja 800.000 euron investoinnilla hakkuun ja lähikuljetuksen yksikkökustannukseksi muodostuu noin 60 euroa/m3 vähän parametreista riippuen, olettaen että vain yksi kuljettaja. Siitä voi helposti päätellä miten oikeasti kannattava tämä investointi on ollut.
Joko artikkeli ei kerro kaikkea tai sitten yrittäjä ei osaa laskea, mikä on valitettavan monen koneyrittäjän kohdalla tosiasia.
Mikä olikaan Raketin tarina? Missä vaihessa Raketista tuli Jonssi?
Hyväpalkkaisena vähätöisenä toimistohenkilönä hyvin ehtii tänne(kin) kirjoittelemaan sähköpostien välissä. 3 näyttöä auki niin siinäpä sivussa tuo menee, hehe.
Pääsääntöisesti tänne kirjoittelee samat henkilöt; metsäalan suomi24, melkein vauva.fi välillä. Onneksi joskus joku kirjoittaa asiaakin.
Tiedot saa MML:sta kuka tarvitsee ja muutaman euron maksu tositarvitsijalle ei ole mikään kustannus.
Nykyinen raivuri on H 555 fx. Valintaperusteena parempi ergonomia, valjaat ja peukalokaasu sopii omalle kropalle paremmin. Tykkään myös moottorin luonteesta, ruotsalaissahat on ärhäkämpiä, saksut hitaammin kiihtyviä.
Muita aiempia sahoja ollut mm. Jonssin Rs 45 ja 52, nämä oli hyviä ja vahvoja sahoja, valjaat huonot. 45:ne löytyy varasahana vieläkin. Sittemmin S-yhtiön 450 ja 490, hyviä sahoja nämäkin mutta etusormikaasun ja moottorin luonteen takia ei koskaan tuntunut ”omilta”.
Kolmellakympillä saa jo kelpo ajokoneita, vaikka pikku-timberin 810:n joka sopii metsurihakkuille mainiosti. Pikkuisen erilainen hyökkäyttää ojan yli kasaa kohti kuin Logbulletti. Naapurin urakoitsija-reiskalle satanen tai konjamiinipullo tumppuun niin se siirtelee Timberiä palstalta toiselle eikä tarvi Avensiksen, telikärryn ja Logbulletin kanssa taistella.
Lelut on leluja. Mönkijä on paljon hauskempi ja sillä ajelee samat puut kuin Bulletillakin.