Käyttäjän Itämaan ihme kirjoittamat vastaukset
-
Olit tehtävässä, kuin tehtävässä kaikki työt nivoutuu siihen perustekemiseen. Metsäalalla kaikki tehtävät on yhteydessä tavalla tai toisella puunkorjuuseen. Olitpa aluepäällikkö, puunostaja tai metsuri, jos sinulla on pitkä kokemus ns. kenttätason työstä, niin kyllähän se helpottaa siirtymään tehtävään, kuin tehtävään.
Ymmärrät mikä kentällä tuottaa ongelmia korjuuyrityksille, ostajille, kuljetukselle, missä olisi helppo tehdä muutoksia. Mikä mättää järjestelmissä, mitkä asiat toimii.
Näitä asioita ei valitettavasti koulussa opeteta, hankalimpia on olleet nämä koulusta valmistuneet, joilla käytännön kokemus puhdas 0. Mutta silti ollaan kovasti kertomassa, miten asiat pitää tehdä, koska koulussa opetettiin näin.
Ponssetkin möyryää nykyisin metsissä, kun insinöörit ei aikanaan kuunnelleet metsurin ohjeita.
Metsäpalveluyrityksiä on monenlaisia . Oliko ehkä peruskoulupohjalta ollut raivaussahahommissa yms.
Sulat ajat teki istutuksia- sekä raivauksia. Talvet hankintana yksityisille enskoja sekä 2.harvennuksia.
Eli käytännön kokemusta varmasti olisi ollut ostajaksi asti. Ostoleimikolta korjuukelpoisuuksien, tiestön, ennakkoraivauksien, metsävaratiedon vertaus todelliseen puustoon olisi varmasti onnistunut.
Ostajahan ei ohjaa korjuuta, ostomäärätkin annetaan kuukausittain ostopäällikön toimesta. Operaatiovastaavat seuraavat varantoa ja tekevät yhteistyötä hakkuu-urakoitsijoiden korjuuohjaajien kanssa. Yrittäjien korjuuohjaajat etsivät varannosta sopivat leimikon rajoitusten mukaan, mitä saa hakata ja milloin.
Ostajan tehtävä on ostaa puut. Hinnat määrätään etukäteen, niissä on pientä liikkuma varaa. Ostopäällikkö kertoo mitä saa ostaa, mitä ei. Lisäksi ostajan pitäisi osata katsoa maastossa ennen hakkuuta tapahtuvat toimenpiteet, valitettavasti monesti näin ei tapahdu. Varmasti se yleisin puutos on ennakkoraivauksen tarve. Vuoden varannossa olleen kohteen raivaustarve tulee esille, kun kone on ”viidakon” reunassa ja sen jälkeen siellä juoksee metsuri kilpaa koneen kanssa. Tai toinen on korjuukelpoisuus, joka voi olla kuviolla kesä, mutta kokoojaura ei kestä sulalla kelillä. Tällöin leimikko ostetaan kesänä ja kone räjäyttää kokoojauran leimikolle mennessä tai viimeistään takaisin tullessa.
Tästähän syytetään osaamatonta kuskia ja yrittäjää, vaikka leimikko on ostettu väärällä korjuukelpoisuudella.
Mutta kuten kirjoitin aikaisemmin, koulutus on hyvästä, mutta ei näissä perushommissa mikään mene käytännön kokemuksen edelle. Ostajan roolissa käytännön kokemus on avainasemassa, koulussa asioita käydään läpi hyvin pintapuolisesti.
Koulutus on toki hyvästä, mutta Suomessa ainakin sen arvostus on mennyt vähän ylihilseen.
Ihan perushommiin ei palkata henkilöä, ellei ole käyty AMK:ta, erikoistuttu ja siihen päälle vielä suoritettu kursseja X.
Koomisimmat tapaukset mitä tiedän vaikkapa tältä meidän metsäpuolelta. 20 vuotta metsäpalveluyrittäjänä ei kelvannut puunostajaksi, kun ei ole käyty metsäinssin koulua amkissa.
Vuonna 2025 keskimäärin 333 konkurssia/kuukausi. Nyt ollaan vauhdilla menossa 90 luvun lukemia kohti, joka oli ulkomuistista noin 400-500 konkkaa/kuukausi.
Suomi on osallistunut operaatioon viidellä vuosikymmenellä: vuosina 1982–2001 ja 2006–2007 sekä vuodesta 2012.
Tähänkin on palanut valtion rahaa melkoisesti, jo on aika lopettaa homma koska ei ole ollut mitään vaikutusta.
Itseasiassa YK on maksanut Suomelle rauhanturvaajista ja suomalaisten kalustosta, jotka ovat olleet Libanonissa. Sopimus on ollut vähän, kuin vuokrasopimus. YK on halunnut tietyn määrän henkilöitä ja kalustoa. Suomi on sitoutunut järjestämään ne korvausta vastaan.
Libanon on ollut Suomelle taloudellisesti + merkkinen.
Afganistan meni taas Nato-operaationa omasta pussista alusta loppuun.
– Yritysverotus kassaperusteiseksi, eikä niinkuin nykyinen malli. 20% koko pääoman muutoksesta. Jos verotus kannustaa yrityksiä kehittymään, niin kyllähän ne luo työpaikkoja sekä töitä muille yrityksille.
– Työntekijöiden palkkaamisen sekä irtisanomisen helpommaksi. Tämähän on johtanut juuri siihen, että Tmi yrittäjiä halutaan työntekijöiksi.
– Palkkojen verotuksen lasku. Ei kannata jäädä tukien varaan, jos siitä mäkkärin 1500€ brutosta jää enemmän nappiin. Ja toisaalta korkea tuloiset ovat monesti alansa osaajia. Heille löytyy työpaikkoja ulkomailta ja nykypäivänä maasta muutto on todella helppoa.
– Tanskan malli työttömyystuesta. 3kk saat täyttä tukea ja sen jälkeen tuen määrä laskee radikaalisti. Jos et saa töitä, niin kunnat pakkotyöllistää.
– Tukien leikkaus sellaisilta, jotka eivät niitä todellisuudessa tarvitse. Rikkaiden lapsilisät yms.
– Julkisen sektorin tehostaminen sekä pienentäminen.
Tätähän voisi jatkaa vaikka miten pitkälle. Ongelma taitaa olla kuitenkin se, ettei yritykset halua investoida Suomeen ja samalla syntyvyys ja työssäkävijöiden määrä laskee.
Huippuosaajat kiertää Suomen kaukaa verotuksen takia, samalla Suomalaiset osaajat muuttaa ulkomaille.
Toisaalta on vaikea tehdä verokevennyksiä, kun valtion tilanne on surkea. Ei ole yksinkertaisesti varaa laskea verotusta, vaikka ratkaisut olisi tiedossa. Sehän se tekee tilanteesta hankalan.
No puhun vain omasta puolestani. Sahoja löytyy 2×550(mark1 13″ & mark 2 15″) echo 4310sx 13″, 560 20″, 500i 20″ + 32″, 2 x 592, toinen vakio 20″, toinen piristetty 24″ laipalla.
Kaikilla on tullut karsittua ja katkottua. Mutta kyllähän se mukavuuden raja katoaa karsinnassa 560 kohdalla.
Eilen kävin auttamassa motoa pellon reuna kuusien kanssa. 9 kpl, 2.5 -3.2m³ puita. Mukana vihdoinkin huollosta tullut 550 mark 2 15″ laipalla. Kaadossa ei mitään ongelmaa, saha valikoitui puhtaasti karsintatyön takia(tissioksia).
Jos esim. Mototyömaalla on tiedossa karsintaa lähtee matkaan joko 550 tai 560. Jos pelkkää kaatoa moton kaverina, lähtee matkaan 592 24″.
Tonteilla mukana aina molemmat 550 ja tuo viri 592.
Metsässä harvennuksella 4310sx 13″ ja 550 13″.
Se pitää itse päättää saako sitten iloa irti isommista.
Ainiin, sitten löytyy vieläkin pakkauusi 3120xp huski 46″ laipalla. Vaan siinä ei ole koskaan ollut polttoainettakaan sisällä🤣
Ei kait kukaan +50cc sahaa haaveile tosissaan metsätöihin? Joko ison sahan hankkija ei tiedä mihin sekaantuu tai sitten on oltava tiedossa sitä isoa puuta. Kaatoa ja pölkytystä.
Jos käyttöä on, niin löytyyhän näille isoillekin sahoille ihan oikeita käyttöpaikkoja, missä työt helpottuu ja tehostuu reilusti.
Mutta 50cc saha riittää varmasti Suomessa tilanteeseen, kuin tilanteeseen. Suurimmalle osalle 40cc on täysin riittävä joka paikan höylä.
Suomessa kaato ja pölkytyssaha, sinällään paino ei niissä hommissa ole oikeastaan ikinä ongelma. Eihän näissä eroja ole sen suuremmin muihin saman kokoisiin, käsiteltävyydessä erot tulee. Stihli tuo markkinoille valmiimpia sahoja, husokkilla ne valmiit sahat löytyy 70cc ja siitä ylöspäin. Pienemmät tahtoo jäädä asiakkaiden harteille.
Huskun ruisku tulee olemaan mielenkiintoinen, mutta ongelmiahan niissä on tiedossa ensimmäisinä vuosina.
Saisivat tuon 550 mark 2 ensin kuntoon, nimim. 6 työpäivää, 34h 23min ja kone remonttiin ilmavuodon takia. Sillä tiellä ollut 3kk.
