Käyttäjän Itämaan ihme kirjoittamat vastaukset
-
Tällä taisi joku kysellä 564 XPG:stä kokemuksia. Nyt testaillut muutamien pihapuiden verran kyseistä kapistusta, tosin vielä kokemukset hyvin vähäiset.
Ensihuomiot:
– Teho/paino suhde erittäin hyvä, saha painaa näppituntumalla 550:n verran. Fyysisiltä mitoiltaan samaa kokoluokkaa. 560 XPG vanha malli painavampi, isompi ja tehottomampi. Tästä huskille isoplussa, kun tuntuu muuten kasvavan heidän tekeleet painoltaan ja fyysisiltä mitoiltaan.
– Ruiskusaha on omanlaisensa sahata, sama huomio 500i:n osalta. Vääntö on huonompi alakierroksilla, kuin kaasarisahassa. Tarkoissa kaadoissa huono ominaisuus, kun puru ei lennä alhaisilla kierroksilla, vaan saha jurraa. Sahattu vain 3 tankillista, 500i:llä meni 25-30 tankillista, ennenkuin alkoi näyttää todellisen luonteensa.
– Sahan pakoputki on osattu tehdä todella ahtaaksi. Ensimmäisen tankillisen jälkeen aukaisin omasta sahasta putken. Vaimentimen sisällä on 2 välipeltiä ja pari onnetonta reikää pakokaasulle. Eron huomaa vakio vs porattu selvästi, saha heräsi henkiin vasta tämän modauksen jälkeen.
– Hyvä käynnistyvyys, ei ryyppyjä yms. 5 painallusta primerista ja 3 käyntiin vakio. Lämpimänä lähtenyt 1 nykäisyllä.
Isojen ja oksikkaiden puiden kaatoon, karsintaan ja pätkintään hyvä peli näillä kokemuksilla. Jos etsii joka paikan yleissahaa, niin 261 tai 550 on kuitenkin parempi vaihtoehto omien kokemusten perusteella.
Eikös tuossa oltu menty väärin piirretyn kuvion takia jo harvennettuun koivikkoon. Todellinen hakkuu piti olla pelkästään tuo kuusikko, näin itse käsitin aloituksen.
Kone menee kartan mukaan, jos kuvioita ei ole nauhattu. Varmasti, jos heijastin nauhoitus olisi mennyt koivikon reunassa, olisi kuski soitellut, että mitähän tässä nyt tehdään.
Kuski menee tietysti karttamerkintöjen mukaan, siihen kuskin on luotettava.
Oston virhe, jos karttamerkinnät on jätetty tekemättä tai laitettu suunnilleen sinnepäin. Kuski jos lähtee ominpäin metsässä tekemään reittejä siirtyy vastuu silloin kuskille, VAIKKA ne olisi maalaisjärjellä ajateltuna parempia. Ja kun vastuu siirtyy, niin silloin siirtyy myös korvausvelvollisuus kuskille/kuskin työnantajalle.
Tällainen on valitettavasti nykykäytäntö, ja siihen on ajettu ihan puunostajien toimesta, kun pyritään siirtämään korvausvelvollisuudet hakkuuyrittäjille.
Ei muutakun joulun jälkeen ostajan kanssa katselmus. Hajonneet rungot ylös, pituudet ja läpimitat ylös. Siitä ne korvaushinnat sitten selviää, kun lasketaan mukaan odotusarvot hajonneille puille.
En minäkään huonoja taksoja laittaisi metsänomistajien syyksi. Jos leimikko on heikko pienen puuston takia, raivaamattomuuden, tiestöjen korjuukelpoisuuden yms. tulisi silloin ostajalla olla sen verran tietämystä, ettei tarjoa leimikosta. Tai jos sen voi laittaa vielä kuntoon ennen korjuuta, niin ehdot olisi annettava korjuun toteutukseen.
Puunostajat määrää sen taksan, neuvotteluthan on tyyliä otatko vai jätätkö. Onhan toki isoilla korjuuyrityksillä neuvotteluvaraa, tässähän toimii suuruuden ekonomia. Riittävän isolle korjuuyritykselle tarjotaan isoja sopimuksia, taksat ei välttämättä päätä huimaa, mutta se 20-30 ketjua tuottaa jo tulosta.
Mutta samalla tuollaiset isot korjuuyrittäjät on aika vahvasti puunostajien lieassa. Jos sopimuksen ehtona on vaikka -5% taksan alennusta, niin silloinhan se on vaan otettava. Hirmu mekkalaakaan ei voi nostaa, kun joku voikin suuttua ja tarjota sopimusta kilpailijalle.
Tuossa jotain aiheesta.
Toimeksiantajien määrähän vaihtelee paljon. Monesti 1-2 ketjun firmat tekee yhdelle, mitä enemmän koneita, niin ihan riskien hallinnan takia sopimuksia on useammille.
Sopimukset tietysti yrityksien välisiä. Luvattuja määriä annetaan, toisinaan ne ylitetään, toisinaan alitetaan. Nykymenohan on se, että isot hakkuufirmat kasvaa ja pienet katoaa. Tähän puunostajat tähtää ja isot hakkuufirmat sitä tukee parhaansa mukaan.
Ei kait tässä vastutusta ole, mutta useampi on puhunut faktoja kentältä. Ei mitääm musta tuntuu pohjalta.
Sama oli konekitkennän osalta 2010 paikkeilla. No sekin loppui, kun oli tarkka työmaista sekä toteutus ajankohdista. Piti syrjäyttää raivaajat, mutta raivaajat syrjäytti koneet.
Valitettavasti koneistutus on edelleen tarkkaa maaperästä, ajankohdasta. Varmasti jos maksajia löytyy esim 320€/ha mätästys + 1€/kpl taimi, niin kyllä istutuskoneita nähdään maastossa.
Tällä hetkellä on vaan paljon kustannustehokkaampaa antaa muokkaajan muokata ja istuttajien istuttaa. Tarvittaessa pistetään vaikka 2 konetta muokkaamaan ja 4 ukkoa istuttamaan isoa alaa. Siinä on kuumaketju.
Mikäs on tämän hetken koneistutus määrä/vuosi? Nuo taitaa olla juuri niitä vuosilukuja, kun näitä värkkejä testailtiin.
Peruskoneita voi olla kuoletettuina, mutta istutuslaittesto ei ole ilmainen hankinta.
Lisäksi istutus pitäisi tehdä ennen taimien kasvuun lähtöä. Paineilmalla kun taimi ”ammutaan” määttääseen lähtee uusin vuosikasvu irti. Samoin koivusta pölähtää lehdet irti, jolloin sen kauden kasvu oli siinä. Näin sanoi eräs täällä koneistutuksia tekevä yrittäjä, tosissaan lopettanut koneistutukset, kun taksa ei riittänyt.
Firmoilla on taimiterminaaleja, mistä istuttajat käy hakemassa taimensa. Oli sitten manuistuttaja tai koneistuttaja. Terminaaleilta löytyy myös vastuuhenkilöt, jotka hoitaa taimien luovutukset, kastelut, laatikoiden reunojen peittelyt. Kuuman ketjun saa, jos haluaa ihan kaivinkone + metsuriyhdistelmällä.
