Käyttäjän Jätkä pätkät kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 841 - 850 (kaikkiaan 850)
  • Jätkä pätkät

    Silloin kun toimeentulo ei ole kiinni työn tuloksesta, eli työ on vain harrastus, voi toki pitää rokulipäiviä.
    Esim kärkipyörä voi haljeta milloin tahansa, samoin vetorissa ja teräketju voi vaurioitua niin, että se menee vaihtoon.
    Kytkimen laakeria voi rasittaa esim ketjun liiallinen kireys ja suhteettoman pitkät tyhjäkäyntijaksot. Samoin kampiakselin pään heitto saattaa rasittaa laakeria epänormaalisti.
    Miksi sitten kantaa bensakannuakaan metsään, senhän voi kotona autotallissa tankata – sahan.
    Se vaan, että ei ole paljoakaan aihetta kerskua työsuorituksillaan virkaveljien kanssa, on parempi pitää suunsa kiinni, kun oikeat metsurit kertovat kahvikupposen ääressä muutaman kymmenen kiinnon päiväsuoritteista.

    Jätkä pätkät

    Riippuu aikalailla siitä vinoudesta, joka kaadetulla puulla on.
    Jos runko on pystymmässä kuin 60 astetta vaakatasosta, voi pitkähköllä puukangella koittaa pyöräytystä joko reikään kanki tai konkeloliinalla. Edellyttää, että kaadettu puu on oksien varassa, eikä runko vasten runkoa.
    Tyveen voi myös tehdä uuden kaatosahauksen, jossa puun tyvi muotoutuu luiskaksi – kuin suksen nokka.
    Kun katkaisurakoon tekee kolon, voi siihen sovittaa rangan, jota pitkin tyvi luistaa taaksepäin. Sahan kiinnijäämisen riski on koko ajan päällä.
    Konkelon purkamisessa on kaksi hyväksyttyä tapaa. Pyöräyttäminen ja tyven siirtäminen taaksepäin.
    Paloitteleminen on jo vaarallista, puhumattakaan allaolevan puun kaatamisesta.

    Jätkä pätkät

    Roisto reipas – Etkö voidellut kytkimen laakeria kerran viikossa?
    sahasitko kenties housujen viiltosuojaan?
    Jonssin pikkumalleissa aikoinaan oli lapselliset narupyörät. Se oli osasyynä, kun lopetimme Jonssien oston, että käynnistyslaite oli ala-arvoinen.
    HVA:n narupyörät ovat myös ”levahtaneet” kovassa käytössä.
    Uusimmista malleista ei ole enää kokemusta, koska olen ollut jo pari vuotta eläkevaarina.
    Shindaiwa – sahoista on valtavan hyvät kokemukset. Tosin kauppias päivittelee, kun varaosia ei mene lainkaan kaupaksi.
    Ammattikäyttöön on kaksi mallia: 49 kuutioinen ja 45 kuutioinen. Sahan käyntivarmuus on omaa luokkaansa ja käteensopivuus on aivan huippujen tasolla.

    Jätkä pätkät

    25 % on paljon. Syitä siihen, että yhtiö pystyy teettämään hoitotyöt edullisemmin, lienee siinä, että niillä on huippumetsurit enää hommissa. Metsänviljely – ja taimikonhoitotyöt tapahtuvat niin tehokkaasti ja ammattitaidolla, että vaikka urakkataksa on poljettu alas, kaverit tienaavat riittävän hyvin.
    On selvää, että sopimusasiakkaiden metsiä hakataan etupäässä silloin, kun hinnat ovat hyvät. Niinhän firmat ovat tehneet omissa metsissään aina. Kun puutavara oli oikein kovassa hinnassa, hakkasivat yhtiöt jopa kaksi vuotta aikaisemmin väljennettyä ja sen jälkeen lannoitettua neloskehitysluokkaa lähestyvää metsää aukoksi satoja hehtaareja. (Jopa tuhansia hehtaareita). Kyllä siellä laskea osataan.

    Jätkä pätkät

    Näyttävät nuo konemiehet smirkelillä teroittaessaan painavan kolme lyhyttä joka hampaalle, jolloin teränsuu ei kuumene ja karaistu.
    hiomalaikoissakin on eroja, paras lienee hienojakeisempi kivi, mutta se on vastaavasti pehmeä ja kuluu nopeasti.
    Jos joku kaipaa hyvän hinta – laatusuhteen omaavaa troituskonetta ja koneen pitää olla halpa, niin Virtain moottorisahasta on takavuosina saanut laadukkaita tuotteita vertailukelpoiseen hintaan. Myös moottorisahoja ym.

    Jätkä pätkät

    Täällä hakataan koivukuitu kolmoseksi, joten se erottuu tukeista melko hyvin.
    Kyllä koivutukeissa ja koivutukkien tekijöissä on eroa. Me tehtiin ”omasta metsästä” järeitä koivutukkeja (minimi 22 cm) sahattavaksi ammattikoululle puusepäntavaraksi. Laskimme tukille hinnaksi 100 € / motti.
    Kun sahasimme läpisahauksella tukit, niin hinta oli 300 € Kiinto, plus ALV.
    Sitten ostimme MHY:n kautta yksityismetsästä lähinnä järeistä hieskoivuista metsurin tekemiä tukkeja yhden nuppikuorman.
    MHY:n toimari tuli katsomaan tukkeja ja sovittiin niille kuitupuun hinta. (Isoja kuivia ja lahoja oksia)

    Jätkä pätkät

    Itselläni on mennyt ruotsalaissahoista lukematon määrä narupyöriä.Jonseredin käynnistimen jouset todella kehnoja. Käynnistinkynnen jouset ovat myös olleet arkoja, mutta ruotsalaisissa niitä on kaksi, yhdelläkin pärjää päivän. Tilhin 200- malliin olen vaihtanut varmaan kymmenen jousta.
    Kytkimen laakereita en milloinkaan.
    Se on hieman merkkikohtaista tuo osien kesto.
    Kerran muuten jäi käynnistinnaru pihalle, kun aamulla sain sahan käyntiin. Ei ollut silloin varaosia, joten sahaa ei voinut sammuttaa koko päivänä, tankkasin käyvään sahaan neljä kertaa, mutta terottaa en uskaltanut. Silloinkin oli autolle helvetin pitkä kävelymatka.

    Jätkä pätkät

    Usein ”varasaha” on niin kaukana, että sen hakeminen auton perästä kestää niin kauan, että esim narun vaihdon tekee siinä ajassa hyvinkin.
    Usean sahan loukku on monesti sellainen, että yksikään saha ei ole oikein lyönnissä. Pidin aikoinaan vanhemman – ehjän sahan varalla, mutta kun piti sillä sahata, se ei ollutkaan heti lyönnissä, vaan oli tankit tyhjät, ketju tylsä tai muuta askarreltavaa, niin luovuin niistä.
    Periaatteessa yksi saha, joka on aina kunnossa. Jos tulee korjaamopäivä, menee saha vaihtoon.
    Joskus on ollut palsta sellaisen kävelymatkan päässä, että olen vienyt bensaa ja öljyä sellaisissa astioissa ja niin vähän, että olen voinut jättää kannut palstalle lopettaessa. (Ajomies on saanut tuoda ne pois)
    Kaikkein pitkin matka palstalle on ollut n. 8 km kävelyä. Myrskytuhoja kaksi päivää. Lunta 40 senttiä.

    Jätkä pätkät

    Enemmän kuin sahan nimellisteho, merkitsee käytössä sahan rakenne ja moottorin ”luonne”.
    On joitakin ”ammattiraivaajia”, joille nimellisteho on tärkein asia koko touhussa, mutta siltikään he eivät käytä sahalle kehitettyjä ominaisuuksia oikealla tavalla. Sen kuulee siitä, että saha käy metsässä tyhjäkäyntiä, kiihtyy hieman ja terä vinkaisee ja palataan tyhjäkäynnille. Sen näkee siitä, että he tekevät kallista kytkinremonttia jopa parin kuukauden välein, vaikka eivät resssukat pysty sitäkään itse tekemään. Heillä katkeilee akselit, särkyy kulmavaihteet, tukkeutuu pakoputket ja tankillinen kestää vain vajaan tunnin.
    Esim HVA:n ammattiraivurit ovat niin kovia kiihtymään, että kytkin kuluu nopeasti loppuun, jos terä pysätyy joka puun välissä. Kun sitä pyörittää niin, ettei terä pysähdy kuin huollon ajaksi, kestää sahassa tankillinen kuitenkin lähes kaksi tuntia.
    Jos neljä tankillista päivässä ei riitä, on syytä vaihtaa työlajia. Tunnen monta metsuria, jotka pärjäävät hyvin kahdella tankillisella.

    Jätkä pätkät

    Saha potkaisee oikealle kaikkein hanakammin silloin, kun terässä on haritus liian pieni, jopa olematon ja vielä jos on käytetty liian pientä viilaa ja viilauskulma on tarpeettoman vino.
    Kun ei sahaile kiviä, eikä maata ja teroittaa sahan joka tankillisella sekä käyttää sahatessa kierroksia niin, että tuntuu, ei puun katkeamisnopeus ole pieninkään ongelma.
    Paljonkos 3000 työtuntia onkaan? – Taitaa lähennellä 1,5 vuoden kokonaistuntimäärää.

Esillä 10 vastausta, 841 - 850 (kaikkiaan 850)