Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Erikoispuista maksetaan enemmän, mutta tukkiosuudesta jo kuitataan, samoin jk puusta. Ovat asioita, joilla ohjataan puukauppaa ja metsänhoitoa. Hyvin tuntuvat kelpaavan myös väittämät, kuten kalttaukset ja raihnaistuvat metsät. Ei myöskään pidä luulla, että kaikki jk metsät on avohakattu ja tullaan avohakkaamaan. Ei niitä avohakattu julkilausuman jälkeenkään, vain harkitusti. Oli jo siihen aikaan edityksellistä metsänhoitoa. Sitä toivoisi myös tämän päivän metsän hoitoon?
Se on totta, että hoitomuotoa käytetään ”puustoisena ja tuottavana” puun myyntikohteena, sen laki sallii. Käytetään hyväksi ja tuskin on metsänhoidosta perillä olevan tutkimuksen suositus. Jk:ta paljaaseen maahan, nykysuositusten mukaisena hoitomuotona voidaan pitää tyhmyytenä. Tuottavaa jk metsää tuosta on vaikea tunnistaa ja ovatko jk metsät myöskään suojeluun tai sellaiseksi rinnastettavia metsiä. Ovat puustopääomiltaan huomattavan korkeita hoitometsiä. Niin kuin Arvometsä (tutkimustiimi) ovat jk metsän kasvatuksen parhaimmillaan osoittaneet.
Ainakaan Visalta ei tullut, suojuspuukuusikoita on tarjoillut? Parempaa ei ole tarjoilleet muutkaan laskelmilla. Suositusten mukaisilla vajaatuottoisilla puustoilla tuotto vaatimukseen ei päästä. Tuplapuustot siihen tarvitaan ja ei ole syytä epäillä jk tutkimusta, ovat sen osoittaneet. Tilastojen mukaan jk metsiä on vain 3 prosenttia ja ei ole syytä epäillä, että olisivat tuottamattomia tai hoitamattomia. Jaksottaisen metsiä ovat, joita tänne tarjoillaan ja niitä kyllä riittää?
Vaihtelevan kokoisen pienaukon tarkoitus on aina ollut luonnon taimiston tai nuoren metsän vapauttaminen metsän kasvulle. On typerää yrittää luontaista uudistamista paljaaseen maahan pelkän olettamuksen varassa. Sitä varten on avohakkuu ja siihen rinnastettavat toimet. Avohakkuuta on aina käytetty metsän uudistamiseen myös peitteisessä metsänhoidossa.
On ollut hyvä kevät pintakasvillisuuden kasvulle. Viileä kevät ja sadetta sopivasti. Tampattavaa on kainaloita myöten ja vesottavaa. Kade käy viereiselle kuviolle, joka on jk metsää. Ei tampattavaa ei vesottavaa ja kasvu tuntuu olevan niin hyvää, että metsä huojuu. Niin se on aikanaan tälläkin kuviolla, mutta ei vielä, ensin on autettava roinan kasvun paremmalle puolelle. Metrin vuoteen ja 20v. on niissä mitoissa mitä metsän kasvulta odotetaan. Mutta taitaa olla jk metsää tämäkin, ainakin, jos tuosta tulevasta tuotosta jotain on pääteltävissä?
Ei ainakaan omalle kohdalle ole sattunut, mutta tarjottu on ja on yhtiöitä ja korjuupalveluja jotka toteuttavat. Jk puulle alempaa hintaa ja jk metsälle alempia pohjapinta-aloja. Ja tälle hinta? Ei kyllä osoita laskennallista paremmuutta saada metsän hävittämiselle hinta. On käsittämätöntä suositusten ja lain laatijalta uudistaa jk metsää paljaaseen maahan ja vajaatuottoisen metsän tunnuslukuja hyväksi käyttäen? Isompi korjuun poistuma, ei tunnu millään tavalla korreloivan esim. puunhintaa?
Tuskin ikärakenne on vanheneva, jos on suuria pinta-aloja nuoria ja keski-ikäisiä hyvin kasvavia metsiä. Taantuma näiden metsien osalta on jo ohitettu ja kasvu parhaassa kasvuvaiheen metsissä ei ole hiipumassa. Kasvu jatkuu pitkään ja ei ole kiitettä metsää uudistaa. Ei senkään puolesta, että olisi paineita ikärakennetta nuorentaa. Metsien ikärakenne on hyvä silloin kun metsä kasvaa ja tuottaa. Peitteisessä metsänhoidossa ikärakenne saadaan pidettyä kohdillaan oikean tyyppisellä metsänhoidon ohjauksella.
