Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Havaintona, mäntymetsien väri on poikkeksellisen hyvä, ainakin Pohjois-Suomessa ja enteilee hyvää kasvua ja lämpösummaa.
Hoidetuissa jk metsissä ei ole paljasta maata, sitä vastoin jaksottaisessa on tuottamatonta aikaa. Tuskin on kannatusta puuttua, jos hankinnalla pääsee samaan tai yli, valinta on selvä. Kalustoa on saatavilla ja sopii paremmin myös jk metsiin. Vaihtoehtoiset sijoitustuotot saa olla.
Ei mitään uutta. Kauppa käy ja kalustoa on saaravilla. Rippe avaa hyvin hankintakeskustekua. Valitettavasti korkokeskustelu lähti raiteille, jota ei ollut tarkoitettu. Kantorahatulon erotus on sikäli paikkansa pitämätöntä, sen varaan ei voi rakentaa. Hoidetuissa jk metsissä tuotot menee tukkisaannolla päinvastoin. Jk metsät tuottavat, missään tapauksessa kysymys ei ole paikallaan polkemisesta tai taantuvista metsisstä. Jos tällaista vertausta voidaan käyttää, aivan hyvin se sopii myös jaksottaisen metsiin.
Omistaa tuotantolaitoset, mutta ei puuntoimittajien yksityismetsiä. Jovain kyllä kritisoi mehtäukon ”toimivaa” menettelyä. Myös metsänomistajien pitäisi olla oikeutettuja mehtäukon mainostamaan toimivaan menettelyyn. Kovin on vähäistä hankintakaupan osuus, käytännössä lähes 100 prosenttia menettelyn ulkopuolella (kartellia pukkaa). Sama koskee jk metsänhoitoa.
Epäillään kartellia. Yhtiön puille kannolta on oma logistiikkansa ja puunmyyjän puille tievarresta omansa. Tilanne on käytännössä vaikea. Menettelystä on kuluttajaviraston päätös, joka on kannolta suosiva, eli vapauttava. Puukauppa ja korjuu ovat ajautuneet kokonaisvaltaisesti puunkäyttäjän (teollisuus) hyväksi ja toimialaksi. Niin kokonaisvaltaisesti, että puunmyyjät eivät ole voineet ylläpitää valmiuksiaan ja kalustoa, jolla vastata haasteeseen. Mhy:ten toiminta palvelee teollisuuden toimialaa.
