Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Hankintamyyjät itse Mtk:n suosituksella pilasivat… Taisi olla aika punaisella siihen aikaan ja voi olla, tyyli ei ole muuttunut tähän päivään.
”Määrämittaharsinnan” jäljiltä metsien tuotto on tuplattu. Sitä ei oikein ansiona voida pitää, Mera ohjelmia väheksymättä. Mutta tuloksiin ei myöskään päästy, metsänhoito sulkuun laittamalla.
Tuskin on todellista, että yksi tai muutamat hallitsevat Suomalaista metsäkeskustelua.
Sidottu pääoma syö metsän tuoton. Eriksson tarkoittaa suuria puita, ”joiden tuottoa ei pääse hyödyntämään oikeastaan koskaan”. Ei voi olla, poistettujen puiden tilalle kasvaa uudet ja pääoman tuotto jatkuu. Minkä takia Erikssonin tutkimuksessa jatkuvan kasvatuksen tuotto on nollattava ikuisuuteen ja sitä verrataan jaksottaisen nyky hetkeen? Ei voi olla sekään, Arvometsä vertaa molempien tuottoja nykyhetkeen ja saadaan päinvastaiset tulokset.
Ei tainnut olla Visalle. Ei taida vielä yleisesti olla jk hoidolla kasvatettua puuta. Kymmenen vuotta ei siihen riitä ja tarjoillut viittaukset eivät myöskään sitä olleet. Jk metsänhoito toimii siinä kuin jaksottainen metsänhoito. Eiköhän edellä kerrottu ole vielä jaksottaiseen kuuluvia.
Näin tuntuu olevan, Tuskin uskolla tai hurmoksella on tämä ropleema kuitattavissa. Huvikseenko vai pilanpäitten jatkuva kasvatus on otettu lakiin. Arvometsä tarkoittaa lukuisia alan tutkijoita ja ei ainoastaan Arvometsä. Mm. Eroopassa on havaittu metsänhoidon vaikeuteen. Yli 1200 sivua olette suoltaneet paatosta ja käsityksien tasolla enimmäkseen.
Voihan sitä jotain kirjoitella, tämän ei pitäisi olla keneltäkään pois. Hirviongelma on lisännyt kuusen kasvatusta ja tietenkin nykyinen jk lisää kuusen osuutta. Mänty on kärsinyt tästä pahoin. Mutta miten nykyinen tilanne olisi paremmin hallittavissa. Jos pitäisi kaikki metsän kasvatustavat mahtua samaan metsään (MH sitä kokeilee). Kuviokohtainen on liian pieni alue, on mentävä suurempiin kokonaisuuksiin. Voidaan paremmin luotaiset vaihtoehdot ottaa huomioon. On tietenkin valinta kysymys, millä hoitomuodolla mennään. On myös alueita jotka huonosti taimettuvat ja uusiutuvat, mutta on myös tällaisessa väljemmässä mallissa paremmat mahdollisuudet valopuiden luontaiselle uudistamiselle.
Pitäisi Suorittavan huomata, että 50 vuotta on sopiva aika jk sulkuun. Siihen aikaan ei enää jatkuva kasvatus ollut vaihtoehtona valittavissa. Voi siitäkin johtua, että metsänomistaja ei jk:ta ”valinnut” vaihtoehdoksi. Voiko olla talouskeskusteluakaan, hyvinkin mennään tunteella ja käsityksien varassa.
Kovin harhaiset on mehtäukolla käsitykset. Pitäisi Timpankin tietää, että jk metsien tuotto on jäänyt näyttämättä. Ns. jatkuva kasvatus laitettiin 50 vuodeksi sulkuun ja on ollut tämän ajan tuottavuuskeskustelun ulkopuolella. Sen sijaan määrämittaharsintojen jälkeisestä ajasta metsien tuotto on noussut, siitä tuossa edellä kerrotaan. Sillä ei tarkoiteta jk metsänhoitoa eli tuottavaa jatkuvaa kasvatusta. Mm. Erkki Lähde uutisoi kesällä (HS lukijan mielipide) jatkuvasta kasvatuksesta, puusto kasvaa 10-30 prosenttia enemmän, kuin jaksottaisessa kasvatuksessa. (Metsät on Savossa)
Aika huonot on näkymät tällä hetkellä. Kellarin kunkuilla päällimmäinen tavoite on jk metsänhoidon torjuminen. Jopa tieteellinen tutkimus torjutaan. Niin myös käytännön kokemus ja saadut tulokset. Otan mieluummin tutkimuksen tulokset. Tuskin on luottamista arviointikykyynne, se on nähty tässä matkan varrella. Psp. mehtäukko, en ole ollut puolustamassa jk hatelikkoja, en myöskään määräåmittaan harsintoja.