Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Metsänhoidon vertailu ei ole Arvometsän varassa, samansuuntaisia tuloksia on saatu muistakin tutkimuksista ja selvityksistä. Riippuu aika paljonkin siitä, kuka tutkii ja mitä tutkitaan. On vähän kuin korko vaikuttaa tulokseen, mutta ei sijoitus ulkopuolisiin tuottoihin pitäisi vaikuttaa.
Hyvää tulosta Visa teet, tulosta tehdään myös jk metsissä. Ei tarvitse välttämättä odotella taimien varttumista. Vielä kymmenluvulla metsäviranomainen määräsi ns. ”vajaatuottoiset” metsät avohakattavaksi ja viljeltäväksi. Valitettavasti sen aikaiset kriteerit eivät antaneet tukeaan metsän edelleen kasvattamiselle. Tehtiin puhdistushakkaus ja nyt reilussa kymmenessä vuodessa metsä on täyttymässä. Hyvä tukkileimikko on seuraavassa vaiheessa.
Tuskin on soveliasta laittaa päätehakkuutuloa vertailuun kahteen kertaan, kun ei ole sitä parempi hintaista ensimmäistäkään kertaa. Hyvistä jk tukkileimikoista maksetaan samat ja enemmänkin, kuin avohakkuu leimikoista. Voihan se Visan huono paikka löytyä jostain ja väittäisin, vajaatuottoisia metsiä löytyy ja paljon. Niillä ei ole tekemistä jk vertailun kanssa.
Ymmärtääkseni kysymys on metsänhoidosta ja sen vertailusta, ei mistään ulkopuolisista tuotoista. Ei myöskään kantorahatulojen eroista. Ei pidä väittää, että hyvästä tukin tuotosta maksettaisiin vähemmän. Tai että, päätehakkuutulo vaaditaan vertailuun ”toiskertaan”. Seuraavalla seurantajaksolla päätehakkuutulo on vertailussa mukana. Paljon tarjoillaan tois-sijaisia väittämiä.
Eihän jatkuvassa kasvatuksessa tarvitse erikseen huolehtia siemenpuista. Metsä siementää ja muutoinkaan tarvitseeko jk metsän rakenteesta huolehtia kuviokohtaisesti. Myös aluekohtaisesti metsä voidaan pitää erirakenteisena ja kerroksellisena. Saadaan valoilamasto, kasvatustila ja puustopääoma vastaamaan paremmin suosituksia. Tuskin kuitenkaan nykyisillä jk suosituksilla, mutta jaksottaisen metsänhoidon luontaiset vaihtoehdot siihen yhdistettynä.
Gla, ei noin sokea tarvitse olla, ”yhteiskunnassa vaikuttaa jaksollisen kasvatuksen kieltämiseen tähtääviä voimia”. Tuskin kuitenkaan jaksottaisen kieltämiseen tähtääviä. Koetaan kielteisenä, mutta eihän kehitystä voi tapahtua ellei syynätä. On siihen aihettakin, liiallinen vapaus voi synnyttää monenlaista lieveilmiötä.
Voi olla, että puristeja ovat jaksottaiseen metsänhoitoon sitoutuneet. Joustoja ei hevin anneta ja kysytään jopa haavekuvista. Ne on saatu jo 50-60 luvulla ja vaikeus on, sovittaa niitä nykyiseen metsänhoitoon. Onneksi metsänhoito on säädetty vapaaksi, niin myös metsänhoidon suositusten osalta. Saa toteuttaa mieleistään metsänhoitoa. Siitäkin on etunsa, ei tarvitse tehdä tappiolla ja sääntely on suhteellisen vapaaksi säädetty. Ellei pidetä klusterin sidonnaisuuksia, metsänhoitoon ja puukauppaan sääntelyä rajoittavina.
