Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Olikohan väliä moneenko kertaan käsitellään. Muistini mukaan on Visan alunpitäen käyttämä ilmaisu, kuusen suojuspuuhakkuu. Eli tällaisessa metsänhoidon vertailussa, jaksottaista metsänhoitoa on verrattu jaksottaiseen metsänhoitoon. Mutta onko sillä väliä, tällä voidaan tarkoittaa vaikka hoitomuotojen yhdistämistä.
Suojuspuuhakkuun luokituksen voi tarkistaa metsänkäyttöilmoitukselta ja sitä käytettiin jo 60 luvulla samassa tarkoituksessa. Suojuspuuhakkuu luokitellaan uudistushakkuisiin, ei kasvatushakkuisiin, jota jatkuva kasvatus on. Tietenkin, jos hoitomuodot voidaan yhdistää, siinä vaiheessa metsänhoidon luokitus menee uusiksi.
Kysymys alunpitäen oli suojuspuuhakkuista ja kun tiedetään mitä se tarkoittaa. En ole puuttumassa metsänhoidon mosaiikkirakenteisiin suojelussa, sen paremmin kuin metsänhoidossakaan. Ja onhan Metsähallituksen jatkuvapeitteisen mallin määrittely hyvä asia, mihin suuntaan kannattaa edetä. Yhdistää metsänhoitotavat, tuskin metsänhoidossa kaksilla rattailla kannattaa edetä ja onhan nykymuotoisessa metsänhoidossa luontaiset vaihtoehdot otettava huomioon.
Erkki Lähde: ”Aidon jatkuvan kasvatuksen kenttäkokeet ja noin kymmenen vuoden välein toistuvat inventoinnit osoittavat, että puusto kasvaa 10-30 prosenttia enemmän kuin nykykäytännössä eli jaksottaisessa puupeltomaisessa kasvatuksessa”. Sitoo enemmän hiiltä, ei aiheuta luontokatoa, ei tuota lisää ennallistettavaa, tuottaa enemmän arvokasta tukkipuuta eli rahaa metsänomistajalle.
Edelleen vedotaan, ettei jatkuvasta kasvatuksesta ole näyttöä. Mielestäni sitä on runsaasti, näilläkin palstoilla monen tutkijan taholta esitettynä. Ja onko sillä väliä, jos metsä on 50 luvulta tai tähän päivään. Ratkaisevaa on miten jk metsänhoito ymmärretään. Tarjotaan erilaisia rääseikköjä, mutta ei niistä kovin korkeaa arvosanaa voi antaa. Antavatko laskelmatkaan, ei ole olemassa kaksia hintataulukoita tai korkotuottoja, jotka ratkaisevat. Tai avautuisiko jk metsän uudistaminen jossain vaiheessa. Jk metsät ovat erirakenteisia ja ovat kerroksellisia. Se antaa enemmän tilaa valopuille ja aina jk metsähoidossa voidaan käyttää keinollista uudistamista. Kaikki metsät ja maapohjat eivät ole otollisia luontaiselle uudistamiselle.
