Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Eihän 10 vuodessa ole päästy vakiintuneeseen jk metsän kasvatukseen. Siirtymävaiheen tuotoista täällä väitellään. Niitä kaiketi jupesan laskelmat ovat. Aikaa ottaa, mutta kyllä se sieltä vielä tulee.
Eihän jaksottaisen tuottoja ole syytä aliarvioida, jaksottaisessa päästään hyviin keskituottoihin, mutta on siellä se alkupuoliskon alempi tuotto. Niin päästään myös jatkuvassa kasvatuksessa, on kuiten kysyttävä, missä ovat ne biologian manipuloijat ja jk:hon hurahtaneet. Hyvä kysymys, tuskin niitä ainakaan täältä kannattaa hakea.
Ei se oikein ole ratkaisu metsänhoidossa, että kaiken ikäiset ja kokoiset puut avohakataan ja viljellään rotutaimilla. Tyhjäkäynti sillä estetään, mutta onhan metsät uudistettava ja toteutuuko vain avohakkaamalla ja viljelemällä. Metsänhoidossa tuhlaukseen on monia syitä ja vajaatuoton sijaan kannattaa kasvattaa myös puita. Niin myös hiilinielujen osalta. Tuottaa se pintakasvillisuus ja vesakot, mutta mieluummin nielujen tuoton näkisi puuston tuottoina.
Yleisenä oikeutena metsien käytölle kannatan sääntelyä. Aloituksessa on hyvää kuvausta aiheesta ja on reilun kymmenen vuoden takaa. Laki tuli voimaan 2014 ja voi olla, että olisi aika vähän himmailla?
Uusi metsälaki turvaa tai oikeastaan täydentää, metsien käytön maksimoinnin. Siinä mielessä, että puusto voidaan hakata rajoituksitta. Se ei voi olla lain tai metsien kasvun tarkoitus. Laissa tarkoitetaan hyviä asioita, mutta pidäkkeet puuttuvat. Eihän tavoite voi olla metsän hävittäminen, yksityisen suojaan puuttuminen, mutta ei myöskään yksityinen rahan tarve tai puute. Voi olla sekin, mutta ei kuitenkaan yleisenä oikeutena metsien käytölle?
Taisi olla juuri Tornan metsiä, onnistuu se kyllä yksityisiltäkin. Ja ei taida itävyys paljoa korjautua, jos keskenkasvuiset metsät hävitetään. Pitkä on ainakin takamatka hakkuusäästöihin?
Todisteet on oltava, se on vähän kuin muussakin vertailussa. Mutta myös havainnot voivat olla avartavia. Ei tarvitse käydä ihan olemattomista raskaita analyysejä. Tuli tuossa katseltua laajoja avohakkuualueita, puustoryhmiä ja siemenpuualueita. Olivat kuitukokoista mäntymetsää, joiden avaaminen ennen aikaan oli kiellettyä. Eivät tee edes käpyjä ja kuitumetsistä kävyn keruu oli kiellettyä.
Olikohan hyväksyttävä diili, suomalaisten karjalan menetys. Palautus olisi liittynyt siihen hyvään naapuruus-suhteeseen ja yhteistoimintaan, joka oli. Suomen sukuisia karjalaisia jäi paljon venäjälle ja hyvää maata (omia) ja karjalan metsät. Eivät kelvanneet, vaihtoehtona tietenkin oli länsi ja euroopan yhteisö – nykyvalossa. Herättää paljon kysymyksiä, yhtenäisyys ainakin on koetuksella?
Asioilla yleensä on puolensa. Eurooppalaisten olisi kannattanut olla varovaisia ja olla puuttumatta. Yleensa kansalaisistaan (omistaan) pidetään huolta, niin venäläisetkin. Ukrainan idässä oli 9 miljoonan venäläisvähemmistö ja ukrainalaiset ovat venäläisiä. Eurooppalaiset joutuvat nyt vastaamaan. Ehkä muodostuu uusia valtarakenteita, itää ja länttä, ei niinkään perinteiseen tapaan.
Kannattaako lähteä säveltämään – niidenkään, jotka itseään asiantuntijoina pitävät?