Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
On todella pieni marginaali uudessa Metkassa, kun pienaukosta maksetaan ja hyväksytään tuen piiriin. Tasapuolisuuden nimissä myös jk metsänhoidosta pitäisi maksaa ja hyväksyä tuen piiriin. Se voisi toteutua maksamalla kehityskelpoisista taimistoista ja nuorista metsistä. Samaan tapaan kuin jaksottaisen taimistoista ja nuorista metsistä maksetaan.
Voi olla vaikutusta hirvituhoihin, mutta myös vaihtoehtoisiin tapoihin hoitaa metsää. Maksetaanko Metka tukea vai eikö makseta ja minkälaisiin kohteisiin sitä maksetaan. Metsänhoidon kannalta ja tasapuolisuuden nimissä, olisi kohtuullista, että tukea maksettaisiin myös jk metsänhoidosta. Tällä hetkellä maksetaan 5 vuoden välein taimistoista ja nuorista metsistä jaksottaiseen metsänhoitoon. Vaihtoehtoisesti maksatus voitaisiin toteuttaa myös jk metsänhoitoon. Eli maksettaisiin tukea metsiin muodostuneista kehityskelpoisista taimistoista ja nuorista metsistä. Jäisi vapaaseen valintaan ja olisi vaihtoehto metsänhoidolle. Tuen maksaminen on aika tavalla toispuoleista tällä hetkellä. (Täyd. klo 12:42)
Kyllä jk metsässäkin pitää puita olla, jos aikoo tulosta tehdä. Jostain syystä painotetaan liikaa jk metsän uudistamiseen, jopa vajaatuottoisuuteen ja siinä mielessä heikoin tuloksin. Jk metsänhoidossakin päähuomio kuuluisi olla metsän kasvattamisessa, ei sen uudistamisessa. Sillä uudistamisen aika tulee, se voi olla jatkuvaa ja tietenkin jk metsänhoidon elementit tulee käyttää.
Timppa: Ei ole tarkoitus väittää jaksottaista metsänhoitoa kannattamattomaksi. Päinvastoin, mutta myös hoidetulla jk metsällä päästään samaan tulokseen ja ylikin. Metsänhoidon kynnysarvoon antaa hyvän vastauksen Arvometsän Kujala/Pukkalan jk vertailu. Käytetty puustopääoma on jaksottaista vastaava, jopa ylikin ja on reilusti ns. kynnysarvon paremmalla puolella. Sitä vastoin metsänhoidon suositusten mukainen jk:n alaraja tuottaa vaikeuksia. Kuusikko voi uudistua puolivarjoon, mutta valopuut lähinnä vain omille biotyypeilleen. Eikös avohakkuut ole kuuluneet aina vapaaseen kasvatukseen. Jos metsän uudistaminen tuottaa vaikeuksia, ei kai siihen ole mitään estettä tai rajoituksia, käyttää keinollista uudistamista.
AJ: ”Tuplat – kuutiometrejä vai prosentteja”. Kuutioina ja euroina – molemmat ovat mahdollisia ja vapaan kasvatuksen kehykseen mennään. Tutkimuksen tuloksiin ja laskelmiin on syytä uskoa. Menen vähän pidemmälle, jos on hoidettu kasvussa oleva jk metsä, samoilla puustopääomilla mennään, kuin jaksottaisen kasvatusvaiheen metsissä.
Ennenaikaan oli risukarhi, jota käytettiin luontaiseen metsänhoitoon maanpinnan rikkomiseen. Pienellä vaivalla ja hyvillä tuloksilla. Hartolassakin on maanpintaa rikottu, kuten kantokoukkuja on käytetty, mäntymaiden ja vastaavien varovaiseen maanpinnan rikkomiseen. On hyvinkin peitteiseen ja jatkuvaan metsänhoitoon liittyvää toimintaa.
Turhanpäiväisiä traaseja täällä tarjoillaan. Jatkuva tuotto ajassa ja määrissä on aika vaikea sivuuttaa. Hyvin hoidetuissa ja kohdennetuissa metsissä on tuplat johon päästään. On niistä kerrottu täällä. Hyvin hoidettuja ja kohdennettuja ovat jaksottaisen metsätkin, joilla vastaaviin tuloksiin päästään.
