Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Kysymyshän on metsänhoidon tavasta, ei mistään kynnysarvoihin sotkeutumisesta tai kyttäämisestä. Siis metsänhoitotavasta. Luulottele sinä omiasi.
Tuskin tarvitsee pyörää keksiä. Aluskasvillisuus on pääasiassa valokasvillisuutta, eli mitä enemmän avataan, sitä suuremman vallan kasvillisuus ottaa. On myös puolivarjopuita ja kasveja, kuten kuusi, joka viihtyy varjossa. Jopa kärsii suorasta auringon paahteesta. Valopuiden osalta on mentävä niille kuuluville biotyypeille tai uudistettava avovaiheen kautta. Myös sitä kautta pääsee helposti monikerrosmetsiin.
Lopeta tuo pelleily. Havaintojen mukaan vesistöjen tila on kohentunut, vedet ovat kirkastuneet ja esim. kalaverkot kestävät puhtaina. Ei kerro lainkaan tilanteesta vuosikymmenien takaa. Josta ajasta suovesien valuminen vesistöihin on vähentynyt (ennallistunut) ja ennen muuta turpeen noston vesistöjä pilaava vaikutus on loppunut. Jopa 10 vuodessa turvesuon alapuolinen vesistö on kirkastunut. Ollaan aika ison äärellä, miten vesistöjen tila voidaan säilyttää. Annetaanko metsäntuotolle vähäiset ojitusalueet ennallistua ja onko jatkuva kasvatus vesitasapainon ylläpitäjänä soilla sittenkään se ratkaisu.
Tuskin Visalle kukaan tulee tarjoamaan palveluksiaan. Visan kannattaa lopettaa joutavat puheet ja ottaa haaste vastaan. Tiedon ja kokemuksen puutteesta se ei jää kiinni, sitä on tarjottu näilläkin palstoilla riittävästi. Näin pelkistetysti, kuten tuossa edellä ”Metät kunnossa”, voi sen ilmaista tuohonkin tapaan. Mitä sitten on käytännössä. Tuskin kannattaa yleistää muutaman huipputuottajan tulosta valtakunnan tasoksi, kun tilanne suomalaismetsissä on aivan toinen. Voidaan kysyä, missä ne metsät ovat. Voihan siellä Hartolan seudussa olla tienvarsilla 400-500 kuution tukkimetsiä, alkavat muuten olla harvinaisia katseltavia. Saa ajella kymmeniä kilometsejä, pohjoisessa jopa satoja kilomettrejä, ettei tukkimetsiä ole. Hoidettuja ja hoitamattomia ”rästejä” on siitäkin edestä. Olisiko Hartolan seudussa hoidettuja tavallista enemmän. Tuskin metsänhoito on niin auvoista, mitä täällä annetaan ymmärtää. Yleensä metsätilakauppaa seuraa ”putsari” paikalle.
Tutkijayhteisössä äänestettiin… Mehtäukolla tallintakuset tuottavat vaivaa. ”että on ihan kammettu tutkiskelemaan tallintakusiaan”. Kovin on puutteellista ajatus. Toisaalta monenlaista uskonkappeletta tarjotaan. Tuskin on tarvetta arpomiseen, se mikä on hyväksi todettu, niillä mennään.
Onhan Suomalaisesta metsänhoidosta näyttöä. Vanhimmasta päästä Lähteen jk tutkimus jatkuvasta kasvatuksesta. Siitä tiedeyhteisössä äänestettiin ja tulos oli tutkimus lakkautetaan. On edelleen vahingoksi Suomalaiselle metsänhoidolle. 50 vuotta sulkuaikaa ja nyt avataan, josta käsitykset tuntuvat olevan hyvin sekavat.
