Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Pitäisi Visalle olla selvää, että jk:n jatkuva tuotto on eri asia, kuin kehitysluokkajakauman mukainen jaksottainen tuotto. Ei vaan tunnu olevan.
Voi olla ennenaikaista, mutta hyvin tuntuu olevan vielä ajankohtaista. AJ: ”Ehkä ns. eriyttäminen on sittenkin paras”. Näin se on määritelty ja sellaisena halutaan säilyttää. Eli metsänhoidon eriyttäminen jatkuu. Kalliiksi tulee ja aina voidaan kysyä, mitä puita siellä pienaukossa kasvaa ja mitä tuottavat. Samoin poimintahakattavilla alueilla. Metsässä on myös edelleen kasvatettavia taimistoja ja nuorta metsää. Ne kuulemma halutaan ohjata jaksottaisen metsänhoidon piiriin, kun siinäkin hoitomuodossa luontainen metsänhoito kuuluu ohjelmaan.
Suojuspuuhakkuu ei ole ylispuuhakkuu. Ylispuuhakkuu olisi hyvinkin toivottavaa ja perusteltua, kun metsään muodostuu kehityskelpoisia taimistoja ja nuorta metsää. Avataan tila metsän kasvulle, kysymys ei kuitenkaan ole ns. suositusten mukaisesta ylispuuhakuusta, pienaukosta, jonka taimettumista jäädään odottamaan ja jos mitään ei tapahdu, jatketaan sitten kasvatusta tai tehdään avohakkuu.
Eihän kukaan luontaista metsänhoitoakaan ole vaatimassa valtamenetelmäksi. Vaan hoitomuodot ovat usein toisiaan täydentäviä.
Metsänkäyttöilmoituksella poimintahakkuut ovat kasvatushakkuita ja suojuspuuhakkuut uudistuhakkuita. Jos kasvatustapoja alettaisiin yhdistämään, eli pyrittäisiin metsänhoidon eriyttämisestä eroon. Metsänkäyttöilmoituksen luokitus menisi siinä vaiheessa uusiksi.
Asioilla on tapana muuttua, paremminkin elämme tällä hetkellä muutoksessa. Ei parempi tapa metsän hoidossakaan ole ikuista. Ylilyöntejä tapahtuu ja jälkien siivoamisessa riittää urakkaa. Eihän täällä kukaan ole vaatimassa peitteistä metsänhoitoa valtamenetelmäksi, mutta onhan luontainen metsänhoito täydentävänä vaihtoehtona otettava huomioon.
Hyvä kysymys. Jo ennen jk sulkua kuusen suojuspuuhakkuut kuuluivat jaksottaiseen metsänhoitoon. Toisaalta siihen aikaan metsänhoitoa ei vielä eriytetty, vaan metsää käsiteltiin sen mukaan mitä vastaan tuli. Metsänhoidon eriyttäminen toteutui vasta sen jälkeen, kun hoitomuotona jatkuva kasvatus asetettiin sulkuun.
Jk ei tunnu toimivan henkilötasollakaan. Taisi olla Visa, joka lanseerasi kevytnimimerkin. Voi olla, että sopii hyvin myös hänen omaan toimintaansa, uhoon metsiensä hoidon paremmuudesta. Sitä tietenkin ovatkin, mutta kuusen suojuspuuhakkuut kuuluvat edelleen luokituksessa jaksottaiseen metsänhoitoon. Eivät siinä mielessä ole vertailukelpoisia.
Se omistus jossain muualla kuin puustossa, ei kerro metsänhoidon paremmuudesta.
Näin se on. Mehtäukon ja kumppaneiden tallintakuset eivät kiinnosta, kannattaa mieluummin hoitaa metsää.