Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Mitäs muuta tuo AR:lta on kuin kapinoida, ilman vaihtoehtoja pidetään kiinni siitä mitä on omaksunut. Joko ei ole sisäistänyt asioita, mitä täällä tarkoitetaan tai ideologia on vahvempi asioiota ynmmärtämään.
Ilmeisesti mehtäukko pitää tarkoituksella yllä eräänlaista jk ”harhaa”. Toisaalta hän on siinä myös oikeassa. Kaiketi 600000 ha ovat jaksottaisen avohoitoon kuuluvia ja ilmeisesti viherfanaatikoilla hän tarkoittaa omaansa jk rotua. Huonosti kelpaa tämäkään selitys, hoidettavat metsät ovat kyllä tuettavia, mutta ovat jaksottaiseen metsänhoitoon kuuluvia. Voi olla niinkin, että metsänhoidon vapauduttua, vapautta alettiin käyttämään väärin. Sen laki sallii, mutta mutta… Harsitaan nuoria metsiä vajaatuottoisiksi, varttuneista metsistä pudotetaan puustopääomat kolmannekseen, hakataan kuitumetsiä aukeaksi, jopa siemenpuuasentoon, taimistot jätetään hoitamatta, jäljet siivoamatta jne. Tässä vain muutamia esimerkkejä. Nämä eivät ole jk metsiä, mutta sellaisena niitä mainostetaan.
Luulisi löytyvän yhteiskunnasta tuottavaa työtä muutakin, käyttää aikansa taimistojen ja nuoren metsän hoitotöihin, jotka luokitellaan tuottamattomaksi ja on sillä perusteella maksettavien tukien piirissä. Onhan se mahdollista hoitaa Suomen metsät keinollisesti uudistaen, mutta on kyseen alaista ja siinä mielessä eduskunnan päätös rajoittaa Mh avohakkuita on tervetullut.
Myös omakustannushintaan ja pienellä vaivalla, voi kerätä kävyt ja norkot, karistaa ja käyttää metsän kylvöihin. Yhdestä kaadetusta koivusta esim. (valittu raudus/hies), saa muutaman säkillisen kuivattua ja rouhittua siementä. Jos omakustannushintaan aikoo toimia, kannattaa etukäteen perehtyä aiheeseen, ettei ponnistelut mene hukkaan. Kuten esim, karistamisen ja siementen säilyttämisen kannalta, että yleensä onnistuu saamaan itävää siementä. Kuukkelista löytyy tietoa. Paahteiset helleviikot ovat pahoja metsäkylvöille.
Tuskin Mehtäukolla ja Visakallolla on mitään sitä vastaan, jos vaikka keskustelun aihetta vaihdettaisiin. Jaksottainen ei nyt houkuttele. Tuo Metkan aikaraja 10 vuodesta 5 vuoteen on hyvä päätös ja osoitus siitä, että metsät pyritään pitämään kunnossa. Se on kuitenkin iso urakka, työllistää ja sitoo paljon pääomia. Voidaan myös puolittaa, suosimalla enemmän peitteistä metsänhoitoa. Hoitotyöt ja kustannukset ovat huomattavasti vähäisemmät.
Perkon promillet jk metsänhoidosta osoittavat hyvinkin tämän hetkisestä tilanteesta. Hoidettavista rästeistä, joista 1.4 milj/ha on hoidettavia taimistoja, se on paljon. Kysymys ei kuitenkaan ole jk metsistä, niin kuin täällä ”mainostetaan”. Ovat jaksottaisen metsiä, sitä ovat myös hallisevan puukauppatavan pystykaupan tuotokset, niitäkin mainostetaan jk metsinä. Pystykauppa ei puolusta jk metsänhoitoa ja myöskään vaihtoehtoiset kauppatavat eivät ole suosiossa. Hankintakaupan osuus lienee alle 10 % ja mikä osuus niistä on sitten jk metsiä, kun ilastot osoittavat alle 3 % osuutta. Ryhtiliikettä tarvittaisiin ja metsäviranomaisen tarkempaa analyysiä siitä, mistä tässä ”pusikko” keskustelussa ja sen seurauksista, on kysymys?
Puuntuottajaan kohdistuvat tulonsiirrot metsänhoidossa ja puukaupassa ovat merkittävät. Oiskoon toinen mokoma kantorahatulosta. Tehdään vielä tuettuna, että saadaan tappiollinen nuorenmetsänhoito kannattavaksi. Onhan siellä pieni tuki pienaukoille, jos siellä nyt mitään tuettavaa onkaan. Saadaan myös jaksottaisen pienaukot tuen piiriin.
Tulonsiirrot yhteiskunnassa ovat toverille riemuvoittoja. Sitä ovat myös käytetyt metsänhoidon ja puukauppatapa.
Nuorien metsien hoito ja korjuu ovat tappiollista toimintaa. Tuen maksamista on perusteltu sillä perusteella. Yhteiskunta maksaa tukea, että nuorien metsien hoito saadaan jollain tavalla kannattavaksi ja että nuoret metsät tulevat hoidetuiksi. Siitäkin huolimatta rästejä muodostuu. Se on tuo ”luukulta” maksaminen kansallinen tapa, sitoo yhteiskunnan voimavaroja kovasti ja siitä metsänhoidossakaan ei voida välttyä. Kieltämättä on otettu aika iso urakka metsänhoidossa, oliko se jk metsien osuus 2.7 %
Toveria ei jätetä metsänhoidossakaan. Sitä se teettää kun ajetaan kaksilla rattailla (suositus) . Uusiutumattomat jk metsät hyytyvät jo yhdestä kierrosta ja kestävät korkeintaan muutaman kierron. Hyytymiseen ei ole aihetta, jos käytetään uusiutuvia jk metsiä. Metsää voidaan kasvattaa jatkuvana ja ainakin huomattavasti pidempiä aikoja. Jaksottaisen luontaiset vaihtoehdot kuuluvat tähän pakettiin?