Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Konsta/jupesa: Olikohan ”etumerkit” kohdillaan, laskelmat ainakin ovat harhaan johtavia?
200 mottin aloituspuustopääomalla ja samansuuruisella kasvulla tulee tuplat. Tulevassa puukaupassa (noin kuvaannollisesti), saadaan 50 mottia kuitua ja 200 mottia tukkia. Toki jk toimii paremmin 10 vuoden syklillä, eli 1/3 osan poistumalla ja 200/300 motin puustopääomalla. Aloituspuusto ei suinkaan ole kuluerä, vaan tulevaa tuottoa?
Konsta: ”Luken mukaan jk:n kasvu on 20-50 % heikompi kuin… (4.7 klo 13:12). Emävale? Voihan se olla, että Luke tutkimusviranomaisena laskee suosituksen mukaisia tuloksia, niin kuin itsekin olet laskenut. Mutta ne ovat kaukana siitä todellisesta tuloksesta, johon jatkuva kasvatus hoitomuotona päästään.
Konstalla jää hyvinkin jalostetun siemenen varaan tai paremmin tuottavien metsien laskelmien varaan. Tulosta voi korjata sekahoidolla, on toisaalta aihe, jota vieroksutaan kuin ruttoa. Ja niinhän se on, että alikasvosten käyttö käytännössä (metsänhoidossa) on torjuttu. On harvinaista jaksottaisessa metsänhoidossa ja jatkuvassa kasvatuksessa mieluummin paljaaseen maahan?
Massalla voidaan metsän kasvua ja hiilinielua lisätä, mutta liiallinen metsän nuorentaminen johtaa, ainakin väliaikaisesti metsien kasvun taantumaan. Tuskin jk metsät sitä ovat, johtavat puuston ikääntymiseen tai kasvun alentumiseen, vaan kysymys on lähinnä optimitilanteesta. Metsänhoidossa pitäisi toistuvia avohakkuita välttää. Puuston iän ja kasvun perusteella on muitakin tapoja metsiä hoitaa. Suhteellisen tuoton ja hiilinielujen kannalta parempia tapoja?
AJ: ”Tuskin metsien kasvun alenemaa” voidaan perustella taimistoilla ja nuorilla metsillä, joita metsät pääasiassa ovat. Eihän ikärakenne voi olla vanheneva ja keskikasvu aleneva, ei myöskään riittävä, pitämään kasvua yllä. Liiallinen avohakkuu ja vajaatuottoiseksi hakkuu, johtavat helposti kasvun alenemaan.
70 vuoden kokemus ei vielä tunnu muita vastauksia antavan, kuin keinollisen uudistamisen ja viljelymetsätalouden. Kuvitellaan näin olevan hyvän, mutta on hyvin toden-näköistä, että jää puolitiehen. Luonto pistää hanttiin ja sen pitäminen hallussa vaatii valtavat ponnistelut. Tuskin on mahdollista missään olosuhteissa, että talousmetsät hoidetaan nykyisten jaksottaisen metsänhoidon periaatteiden mukaisesti. On väärää politiikkaa, jos ns. jk metsänhoito ohjataan suojeluun ja ympäristön hoitoon. Sen suuntaista päivitystä tehdään koko ajan, mutta jk on sallittava myös kaikkialla talousmetsissä hyväksyttävänä hoitomuotona.
”Mittaustuloksia”, eihän tässä ole mitään laitaa, jos ei tutkimuksen tuloksiin uskota, mihin sitten uskotaan? Ilmeisesti haistattelu riittää hallitsemaan metsänhoitoa. Korolla ja 60 vuoden tyhjäkäynnillä tuskin on vaikutusta metsänhoidon kysymyksiin. Sillä jatkuvan kasvatuksen jatkuva tuotto kompensoi tuottamattoman ajan ja on metsän kasvutekijänä aivan muuta, kuin tuottamaton aika. Vajaatuottoiset metsät riittävät hyvin osoittamaan metsien kasvun taantuman. Jaksottaisessa mennään tuettuna ensimmäiseen vaiheeseen ja toinenkaan vaihe ei yllä tavoiteltavaan tulokseen. Ja on tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että kolmaskaan vaihe ei yllä jatkuvan kasvatuksen tuottoihin. Tilannetta tuskin helpottaa täällä keskustelussa vallalla oleva porsastelu, tulokset kuitataan lapsuksilla. Väittämillä, joilla tuskin on vaikutusta tuloksiin tai tuloksen esittäjiin. Pelottelulla voi olla se vaikutus, että monikaan ei halua joutua hyökkäyksen kohteeksi.
Tuottavan metsän tunnistaa ihan mututuntumalla, siihen välttämättä tieteellistä näyttöä ei tarvita. On helppo ja nopea tapa ja ei aiheuta päänvaivaa. Näin se menee käytännössäkin, näkymät valittavien vaihtoehtojen välillä ovat niin isot, ettei erilaisille tulkinnoille tilaa jää. Ainakin omalla kohdalla molempien hoitomuotojen huomioon ottaminen jatkuu.
