Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Mikä sitten metsänhoidossa on se parempi suunta, ”luontaisia menetelmiä käytetään myös jaksottaisessa mallissa”. Niin käytetään, mutta tuskin kuitenkaan on vastaus kysymyksiin. Sitä pitää ihmetellä, minkä takia pitää mennä kaksilla rattailla. Luontaisesti tuotettu puu kelpaa jaksottaisessa mallissa, ei ongelmia, mutta niistä kun tulee ”jatkuvan kasvatuksen” puita, ongelmat alkavat. Kieltämättä onhan laissa jatkuvan kasvatuksen määritelmä aika outo.
Tilaa järjestyi, mutta toteutuiko Konneveden metsän korjuu suunnitelmien mukaisesti? Suunnittelu oli osaavissa käsissä. Oliko poistuma suunnitelman mukainen. Paljonko oli lähtöpuusto ja paljonko oli jäävä puusto. Aloitus oli pystymetsään ja tavoiteltiin jk metsän ensimmäisen vaiheen metsärakennetta. Oleellista on poistuma, se oli nyt 175 m3/ha. Menikö korjuussa jotain pieleen, että poistuma muodostui näinkin suureksi, vai noudatettiinko esim. lain ja metsänhoidon suosituksia, pienaukko ja poimintahakkuuta. Ne voivat olla huomattavan suuria ja mitä sitten metsä kestää. Voi olla kaukanakin Kettusen ja Arvometsän suosituksista 1/3 osaa.
Metsäkeskuksen selvityksessä kysymys oli avohakkuista metsänkäyttöilmoituksilta poimittuna. Kasvatushakuut luokitellaan ja tilastoidaan erikseen ja eiköhän se ole tullut selväksi, että niitä hakataan liian harvaksi ja liian nuorena molemmissa hoitomuodoissa. Tuo Konneveden tapaus on outo, siinä on toteutettu 2/3 osan poistumaa, joka yleensä on metsän tuhoksi. Ainakin, jos se toteutetaan umpimetsään. On vastoin Arvometsän ja Kettusenkin suosituksia.
Jk metsä säilyy jk metsänä sukupolvenvaihdoksessakin. Vakuusarvot kestää ja riittää, riippuu puustopääomasta ja metsästä. Voivat jäädä alle ohjearvojen myös jaksottaisessa, siitä kertoo Metsäkeskuksen vebiseminaarin tulokset ja esim. Savon Sanomat lauantaina. 40-60 % metsistä uudistetaan liian nuorina ja neljännes harvennetaan liian harvaksi.
Niinkö todella uskotaan, että törkypuheilla voidaan asema säilyttää, jos sitä on ollutkaan. Hoitomuodot ovat yhdenvertaisessa asemassa, mitä tulee esim. vakuuksiin ja sukupolvenvaihdoksiin. Niin myös puustopääomat hoidetuissa metsissä, arvon ja määrän suhteen. Niissä ei ole merkittävää eroa, menee usein jk metsän hyväksikin. Viranomainen ei ”miinusta” ja siihen ei ole aihettakaan. Sitä harrastetaan täällä, sanoisinko höpöjuttuina? Lahjana menee suunnilleen -verot ja kulut/1-2 hehtaaria puustoista metsää/100 ha metsää. Uutta metsävähennystä saa kun ostaa uutta metsää.
Tämä keskustelu ei johda mihinkään, on vain väittämä väittämää vastaan. Samanlaiseksi Pelleksi voi myös Visa laskea itsensä. Uskon tutkimuksen tuloksiin, jotka osoittavat metsänhoidon yhdenvertaisuuden. En ota todistustaakkaa itselleni, vaikka on yli 60 vuoden ajalta kokemus myös jk metsänhoidosta. Visalla ja monella muulla on vain väittämät ja ei ole ainuttakaan todellista jk metsänhoidon tulosta esitettäväksi. Olikohan jatkuva kasvatus huvikseen otettu lakiin.
Sos.dem puolueena ja vasemmisto, siitä vastustus ja myllytys, mitä täällä käydään. On yleistä puhetta ilmaiseksi tuottaminen; luonto tuottaa, järjestelmä tuottaa ja paljon on ”lainattua”. Ottaa logistiikan haltuun ja ”alkuperäistuottajalle” jää mitä jää. Standardien ja markkinoiden haltuunotolla ohjataan alkutuotantoa, ei vaan metsätaloutta. Voit saada omiasi takaisin, siinä usein onnistut, mutta ”takiaiset” ovat kimpussa. Metsätalous (puujalka) on standardeilla ohjattua ja toteutetaan markkinoiden ja logistiikan haltuun otolla.
