Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1,231 - 1,240 (kaikkiaan 5,313)
  • Jovain Jovain

    Torjuminen voi olla osuvampi ilmaisu. Kysymys ei ole vain kuntoilumuodosta vaan monella tapaa menestyvästä metsän hoitotavasta. Ei myöskään yhtiöiden tai urakoitsijoiden armoilla olemisesta. Paljoa ei pystykaupoista ja yhtiöiden sopimusurakoitsijoilta luvata, mutta todellisuus voi olla toisenlaista?  Hyviä kokemuksia on hankintahaupoista, manuhakkuista, mutta myös omaan piikkiin urakoitsijoiden käytöstä. Toivottavasti ei kuitenkaan lukijan huijaamisesta?

    Jovain Jovain

    Vesistöjen tila on parantunut ja vesistöjen kuormitus on vähentynyt. Tilanne on paljon parempi kuin edeltävinä vuosikymmeninä. Uusia turvesoita ei enää perusteta, metsäojitus on vähentynyt ja muut pilaavat vedet, kuten teollisuuden, taajamien ja maatalouden vedet ovat kotrollissa. Tilanne on paljon parempi edeltävään aikaan nähden ja se näkyy, hitaasti mutta kuitenkin vesistöjen tilassa. Mustaksi mennyt pienempi reittivesistö on palautumassa kirkkaaksi entiseen tilaansa tai teollisuuden ja yhteikuntavesien pilaama vesistö  on palautumassa entiselleen. Ainakin sisävesistöjen tila on palautumassa hyvään suuntaan ja saasteet kerrostuvat vesistöjen sedimentteihin.

    Jovain Jovain

    Visan pitäisi tietää, että jk on aina kuulunut Suomalaiseen metsänhoitoon. Sitä ei ole kukaan sinne metsiin ujuttanut tai tutkimuskaan ei ole sitä uudelleen kehittänyt. Se on siellä ollut olemassa ja tutkimus on sitä edelleen kehittänyt. Ja kerrottu on tuottavista hakkuista ja puiden uudistumisesta. Eikö kelpaa, vai haluatko mieluummin krollata? Toki jk hoitomuotona edesauttaa ympäristön ja suojelun hoidossa, mutta jk on myös merkittävä hoitomuoto kaikkialla talousmetsissä.   Jatkuvaa kasvatusta ei ole, jos kaadetaan iso kuusi tai vaikka useampi kuusi ja jäädään odottamaan taimettuuko?

    Jovain Jovain

    Kannattaako olla huolissaan, kun oppi tuntuu tarttuvan liiankin hyvin. Kannattaako myöskään perustella huipputuloksilla, kun ne tavan tulokset jäävät kauas taakse ja voisivat olla niitä tuloksia, joihin kannattaa verrata. Eihän se niinkään voi mennä, että ollaan valmiit kuseksimaan omille kintuilleen ja ollaan valmiit puolustelemaan tai jopa kehuskelemaan omat huonot tuloksetkin.

    Jovain Jovain

    Sitä se on jk:n huono suosio, mitä raati täällä tarjoilee. Ei tarvitse ihmetellä tai noudattaa, sen paremmin kuin lain tai puukaupan suosituksia. Aika paljon kertoo tuo jk:n 2.7 % metsänhoidosta ja puukaupasta. Jk luokitellaan kasvatushakkuisiin eli samaan luokkaan kuin jaksottaisen tasaikäisrakenteisen hakkuut. Tilastoinnissa voi olla virhe, se ei kuitenkaan poista sitä, että paljon tehdään ”jk harsintaa” jaksottaisen metsiin.

    Jovain Jovain

    Jatkuvan kasvatuksen hakkuutilasto kuukkelista ainakin.  ”Metsäkeskus: Poiminta- ja pienaukkohakkuut”. Oliko jatkuva kasvatus tilaston mukaan keskimäärin vain 2.7 %.  Tulos on tilastoitu metsänkäyttöilmoituksilta.  Pystykauppa ei välttämättä ole se paras kauppatapa jatkuvalle kasvatukselle. Hankintakauppa ja omalla sopimuksella korjuuyrittäjä esim. kysyntää on.

    Jovain Jovain

    Puuki: Eihän täällä juuri muita olekaan, kuin ”laskutaitoisia jk harsijoita” (korjuuyrittäjät eturintamassa?) ja toteuttamistapana pidetään mitä toden-näköisemmin jaksottaista metsänhoitoa jaksottaisen metsänhoidon metsässä. Tilastojenkaan mukaan jatkuvan kasvatuksen hakkuita ei ole kuin n. 5-10 prosenttia. Siihen määrään mitä ”jk hakkuita” tehdään, ei oikein ole muuta selitystä kuin, että jk hakkuita sovelletaan jaksottaisen metsiin. Tätä käsitystä tukee myös metsänhoidon luokitus, niin myös selvitysten mukaiset vajaatuottoiset nuoret metsät. Hyvin vähän tilastoidaan luokituksen mukaisia poiminta- ja pienaukkohakkuita.

    Jovain Jovain

    Aika pahasti haiskahtaa korjuu-urakoitsijalta. Olikohan urakoitsijan asia päättää mitä tehdään ja milloin tehdään. Valitettavasti näin, mutta valinnan vapautta myös on.

    Jovain Jovain

    Savolaisukko ratkaisi epäselvän tilanteen viemällä Sonnin katsastusasemalle: ”Mitatkeepa iliman tämän sonnin piästöt, kun tuntuu olevan epäselevee, kummallako ne on isommat, meijän vanahalla Mersulla vae tällä sonnilla”.

    Jovain Jovain

    Selkosuomeksi voisi mennä tähänkin tapaan. On kerrottu miljoonasta hehtaarista hoitorästejä, joita linkitetään yleisesti jk metsänhoitoon kuuluviksi. Sitä eivät ole ja tuskin 10- vuoden jk vapautus on niitä ehtinyt aikaan saamaan. Ovat lisääntymässä ja ovat hoidon puutteesta kärsiviä metsiä. Totta, niitä voidaan pitää myös jk metsinä, sillä kannattaako vajaatuottoisia ja keskenkasvuisia metsiä uudistaa, jos kasvatusta voidaan jatkaa. Ovat tietenkin tapauskohtaisia ja sopivat myös tähän eipäs juupas keskusteluun, mitä täällä käydään.

Esillä 10 vastausta, 1,231 - 1,240 (kaikkiaan 5,313)