Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Miten olisi metsien VMI tulos, kaskipuusto 122 mottia ja keskikasvu 4,7 mottia, riittäisikö 200/10 tuplakasvuun jatkuvasti hyvissä olosuhteissa. Ei pitäisi olla mikään ylivoimainen saavutus etelä ja keski-suomessa, kun sitäkin enemmän, moninkertaisista lukemista kerrotaan.
10/200 m3 puustopääomalla, on hyvä ja toimiva vaihtoehto jatkuvaan kasvatukseen ja sen tuottoon. On paljon parempi vaihtoehto verrattuna, esim. valtakunnan metsien keskipuustoihin tai jatkuvan kasvatuksen lakirajan puustoihin. Tai väittämiin, ”voi toimia jossain jonkin aikaa”. Kovin pienellä aikamarginaalilla vaaditaan tuloksia, kymmenessä vuodessa ja kun kymmenien vuosien sulkuajalta tuloksia on vähän. On mentävä hyvinkin 50- 60 vuotta taapäin.
Kahlschlag. ”Ei ole minulta pois” (poistattu). Kyllä se on sinulta pois. Kannattaako tänne ihan mitä vaan väittää? Verrattuna täyden tuoton jk metsään, samaan aikaan tasaikäisesi ei tuota mitään. On vain investointi ja hoitokulut ja samaan aikaan teet jk metsästä myyntiä hyvällä tuotolla. On myytti väittää, että jk metsä on hakattava vajaatuottoiseksi , että on kykenevä taimettumaan ja uusiutumaan. Kuin sekin, että vielä tänäkin päivänä hakataan aukeaksi vajaatuottoisia jk metsiä?
Käydään mieluummin sitä keskustelua täällä ja tekisi mieli sanoa esitetyistä väittämistä, että höpö höpö. Perustelut ovat kestämättömiä ja selvästi taustoiltaan valittuja. Se on hyvää, että tuodaan reilusti esille ja siitä myös voi olla samaa mieltä, että sopii hyvin nykyisen metsälain suositusten mukaiseen metsänhoitoon. Parempaa on luvassa ja niitä vaihtoehtoja mm. tutkimus on esittänyt.
Onhan jk metsässä mentävä uudistamisvaiheen kautta, jos metsä on yli-ikäinen, kuusettuu, tai muusta syystä menettää uusiutumiskykynsä. Mutta ei välttämättä, kuusikkokin voidaan pitää sopivan ikäisenä ja uusiutuvana. Vanhat puut poistetaan ja uusille puille annetaan tilaa. Mäntymailla on parempi valoilmasto tässä mielessä ja pioneeripuulajit (koivu ym.) ovat ensimmäisenä nousemassa aukkoja uudistettaessa. Tehdään sitä puulajivalintaa ja tulevaisuuden sekametsiä. Mosaiikista on kysymys, niin kuin AJ olet kuvannut, mutta ei välttämättä paljaaseen maahan, pienaukossa ja poimintahakkuissa. Niillä toistetaan jaksottaista metsänhoitoa. Hoidetussa jk metsässä voi olla tilanne, on puiseva metsän kohta, jossa tuotetaan puuta ihan kunnolla ja siinä vieressä on harvempi metsän kohta, jolle annetaan tilaa uusiutua. Vuorovaikutus jk metsässä on jatkuva ja se on vallitseva tila. Kasvatetaan runkopuuta ja vapautetaan taimistoja ja nuorta metsää.
Talous korjautuu jo tuplaamalla puustopääomat ja samalla torjutaan taimettumisen estävä aluskasvillisuuden (heinettymisen) roplema. Liian harvat ja vajaatuottoiset metsät on huono gompo tässä mielessä. Kannattaako metsiä hakata niin harvoiksi, että sinne valopuidenkin pitäisi uusiutua. Eiköhän avovaihe ja riittävä valaistus ole ratkaisu valopuille. Onhan puustopääomalla tuplat (100/200) merkittävä vaikutus puuston tuoton, metsän uusiutumisen ja aluskasvillisuuden, heinettymisen kurissa pitämisen kannalta.
Metsänhoito on trendikästä, mutta jotenkin tuntuu, että metsänhoidon hallinta on hyvinkin kapea-alaista kerrallaan. Metsä kestää vain yhden tai kaksi harsintaa ja se on sitten siinä? Käsittelyn alla on hyviä jk metsiä, korjuuta 10-15 vuoden välein ja näkymät ovat samat myös eteenpäin.
Voihan tuosta edellä laskeskella mitä metsä tuottaa eilaisilla vaihtoehdoilla. Voidaan tuplata monella, hoitoon paikkaan ja aikaan, myös hoitotapaan vaikuttavalla tavalla. Eihän jk metsiäkään kannata kasvattaa vajaatuottoisena ja siinä vaihtoehdossa puustopääomalla on ratkaiseva vaikutus. Jk metsä kyllä taimettuu ja uusiutuu, jos edellytykset ovat kunnossa. Kuuluuhan myös jk metsän kasvatukseen vuorovaikutus ja eihän jk metsä ole samassa kasvatusvaiheessa aina ja joka paikassa. Tottelee kyllä oikean suuntaista ohjausta.
