Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Tuskin jk miehillä on keskenään väiteltävää, niin kuin ei ole vaadittavissa mittaustodistuksissakaan. Niistä ei ole hyötyä, jos vertailukohtana pidetään huipputuottajia, kuten Visa tai Timppa. Ei senkään puolesta, jos vertailukohtana pidetään alempia jk tuottoja, jotka syystä tai toisesta eivät vastaa jk metsän tuottoja. Luotan tutkimuksen tuloksiin, kuten Lähde, Pukkala, Tahvonen, jotka selkeästi ovat osoittaneet jk metsänhoidon paremmuuden. Sen myös Perko on osoittanut omassa metsänhoidossaan ja kertonut tutkijoiden tuloksista.
Tuskin tässä vaiheessa on syytä lopettaa keskustelua, kun raati ilmoittaa, että edelleen ollaan alkutilanteessa ja että keskustelulla ei ole mitään vaikutusta jk metsiin. Sopii vain puistoihin, rantametsiin, korpimetsiin… Onhan tämä aika paksua, kun kysymys on hoitomuodosta, joka sopii kaikkialle suomalaisiin metsiin. Tuskin tuottaa vaikeuksia raadilta suoltaa toiset tuhat sivua jk:sta. Ja onhan tämä mielenkiintoista nähdä, miten tosissaan raati on puolustaessaan vaihtoehtoaan.
Visa kannattaa kuitenkin muistaa, että myös jk pinta-alalla tuotettu arvopuu tuottaa. En väheksy khl jakaumalla tuotettua puuta, en myöskään vakiintuneiden hoitomuotojen välisiä laskelmia. Jos niin toimittaisiin, jäisivät vähemmälle ”pystymetsiin” kohdistuvat jk laskelmat. Niihin liittyy monenlaista väitettyä koplausta ja tulonsiirtoa. Eivät kuulu vakiintuneeseen metsänhoitoon tai tutkimukseen.
Visa en niputa kuvioita yhteen, vaan jk:ssa tuotan koko pinta-alalla. Se tarkoittaa jk fokuksena varttuneita metsiä, arvopuun tukin tuottamista ja ajassa 100%. Sitä se tarkoittaa myös jaksottaisessa metsänhoidossa, mutta vastaavassa kehitysluokassa, 04 tai 05 ja ajassa 20-25 %. Kehitysluokka jakauman mukainen tuotto ei voi olla sama, kuin on jk:n pinta-alan mukainen tuotto. Molemmat tuottavat ja voi olla, että näillä väittämillä ei ratkaista yhtään mitään, ainakaan metsänhoidon paremmuudesta.
Höpö höpö tamppaajat valitettavasti. Olen ollut jatkuvan kasvatuksen metsien kanssa tekemisissä 50-60 luvulta lähtien. Myös omissa metsissä, joista olen hiljan luopunut metsäyhtymän hyväksi. Aktiivityöaikani toimin tutkimuksen palveluksessa ja omista metsistäni n. 70-80 % oli jatkuvaa kasvatusta. En vaan voi taipua vaatimuksiinne, ei senkään puolesta, että metsistä valtaosa oli jaksottaista metsänhoitoa. On aivan turha väittää, että jatkuva kasvatus olisi jollain tavalla pois jaksottaisesta metsänhoidosta. Ei ole pois puukaupasta ei logistiikasta. Hoitotavat täydentävät toisiaan ja jk vaihtoehdot metsänhoidossa kannattaa käyttää hyväksi.
Jk perustuu myös tutkimustuloksiin, jotka osoittavat yhdenvertaisuuden. Minulla ei ole mitään syytä olla uskomatta niihin, en ole myöskään kyseenalaistamassa omaa toimintaani. Saahan sitä väittää ja kyseenalaistaa, mutta se onkin sitten toinen kysymys, mitä jää seuraaville sukupolville.
Jostain syystä jk metsät nähdään vähäpuustoisina. Tämän viestiketjun aloitus on hyvä esimerkki siitä, eli epäonnistuneesta jk metsästä ja tuplat puustopääomassa antaisi jo paremman suojan tuhoja vastaan, niin myös metsän tuotolle. Sen myös Arvometsä/tutkimus on osoittanut. Kasvatettava puustopääoma mieluummin 200 kuin tuplasti alle. Jk on varttuneiden metsien hoitoon tarkoitettu, jossa nuoret metsät toimivat hoidon alustoina, eivät korjuun kohteina.
