Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset

Visaa on onniteltava pyrkimyksestä kasvattaa metsää jk menetelmällä. Suosittelen, voi olla vaikea päästä alkuun pystymetsästä, mutta tapoja on monia. Tutkimus on tuottanut vertailukelpoisia laskelmia, että luottaisin niihin.

Ei ole tarkoitus jakaa surkeutta tai valittaa, vaan päinvastoin. Eihän jaksottaisesta metsänhoidosta ole pitkää matkaa peitteiseen metsänhoitoon. Käytetään vaan hyväksi, jos niin tarpeelliseksi katsotaan. Sopivat kyllä samaan metsään. Logistiikkaa voi käyttää hyväksi myös peitteisessä metsänhoidossa. Eihän metsään tai puukauppaan tarvita kaksia rattaita, onnistuu vallan hyvin yksiltä ja samoilta rattailta.

Hakataan harvaksi ja tehdään pienaukkoja, että taimettuisi. Niin ei kuitenkaan useinkaan tapahdu. Aiheuttaa tyhjäkäyntiä puuston kasvulle ja metsän uudistumiselle. On edelleen lain ja suositusten mukainen vaihtoehto jk:lle ja toisaalta muut luontaiset vaihtoehdot luokitellaan jaksottaiseen metsänhoitoon kuuluviksi. Eikö sitten olisi sama luopua tuosta ”tuottamattomasta” vaihtoehdosta ja pitäytyä jaksottaisessa metsänhoidossa, johon myös avohakkuut kuuluvat. Jaksottaisen hakkuut ovat jo tällä hetkellä tasa- ja erirakenteisia. Jäisi tuo hoitomuotojen välinen erittely (eriyttäminen) pois.

Onhan se kyseenalaista kun muutama huipputuottaja hallitsee keskustelua ja metsien tila on aivan muuta. Tuotot moninverroin alemmat ja hoidon tila mitä on, hoitorästejä yli miljoona hehtaaria. Ja mitä jk metsiin tulee, täällä esitetään paljon katteettomia väittämiä. Ja eiköhän väittämät lähde jo ihan lain ja metsänhoidon suosituksista lähtien. Uuusi laki suosittelee harsimaan lähtötilannettaan (harsintajulkilausuma) rinnastettavalla tavalla. Suosittelee harsimaan metsiä tälläkin hetkellä lakirajoille, ilman metsältä edellytettävää uusiutumisvelvollisuutta tai uudistamisvelvollisuutta ja luokitellaan kasvatushakkuuksi. ”Kasvatushakkuu tehdään alueelle jäävän puuston kasvattamiseksi. Samalla voidaan pyrkiä edistämmään uuden taimiaineksen syntymistä”. Tämä on lain suositus jatkuvan kasvatuksen vaihtoehdoksi tällä hetkellä. Muut luontaisen metsänhoidon vaihtoehdot luokitellaan uudistushakkuisiin ja ovat jaksottaista metsänhoitoa. Pitäisin jatkuvan kasvatuksen luokitusta puutteellisena, voi olla myös syy, mistä syystä jk metsänhoito ei ole yleistynyt.

Noissa jaksottaisen puolesta väittämissä on paljonkin sormitettavaa. Kuten esim. vaihtoehtona myös jk metsä voidaan sijoittaa, näillä ei ratkaista metsänhoidon paremmuutta.  Aloituksen ajankohdan parempi tuotto ei ole sekään ajan kohtainen. On epätodellinen siinä mielessä, että aloitus tehdään ”pystymetsään”. Jos verrataan vakiintuneeseen jk metsään, tuloeroa voi olla päin vastainen.