Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Huonosti tavan metsänomistajat hyötyvät teollisuuden synergiaeduista. Hoitavat metsiään entiseen tapaan ja myyvät markkinahintaista puuta. Mikä sitten on se markkinahintainen puu, teollisuus pitää sitä kalliina ja pyrkii vaikuttamaan puunhankintaan ja metsien hoitoon. Tiedä sitten puolittuuko hinta, jos ostaa bulkkia ja ”jalostaa”, tai jos ostaa metsää ja saa puut ”ilmaiseksi”, jäähän vielä metsä taseeseen. SE ja UPM eivät ole poikkeus, tämän tyyppistä suunnittelua tehdään ja keskittäminen on yleistä. Sitä helpottaa lain suositus ”nolladoleranssista”. Toinen asia on, jos aletaan suitsimaan, missä määrin aavistushakkuut lisääntyvät.
Savolaisuuden kyllä kestää, sehän on suorastaan etuoikeus, mutta yhtä kaikki, (poistan tuosta asiatonta tekstiä klo 20:43). Vastakkainasettelusta on kysymys ja valitettavasti agenda (raati) kuittaa asiakysymykset henkilökohtaisilla ja henkilöön menevillä kuittauksilla, jopa puujalkaan kohdistuvina epäasiallisina viittausina. Toisaalta onhan siihen aihetta, puujalkaan kohdistuu valtavat synergiapaineet, mutta jos puujalkaa suhteutetaan esim. yhteiskunnan alijäämään, on peli aika tavalla menetetty. Puujalka ei riitä kattamaan yhteiskunnan velkaa ja tarkoittaa laskennallisesti 65 euroa velkaa, jokaista puujalan (metsien puustopääoma) kuutiometriä kohden (65/2.5/162.5).
Ei ole hyväntekeväisyyttä, mutta on tämä myös tulonjakokysymys, joka yhteiskunnassa on vialla laajemminkin. Kysymys on tulonsiirroista, jotka ovat merkittäviä, ei muuten valtavista synergiaeduista keskusteltaisi. Puujalka ei enää riitä lähellekään kattamaan alijäämiä ja vaikea sieltä on enempää irrotella. Mutta voihan sitä elätellä hurskaita toiveita, jotain muuta pitäisi löytyä.
Niin tekisin, ostaisin ja tulouttaisin yhtiölle ja yhteistyökumppaneille. Metsänomistajat jättäisin ilman, näin toimivat myös metsäyhtiöt. Mutta olisitko sinä valmis, hoitaisit ne riiston kohteeksi joutuneet metsät ja laskuttaisit niistä metsänomistajaa. Tai laatisit älyttömiä hoidon suunnitelmia ja laskuttaisit niistäkin metsänomistajaa.
Tulonjaosta on kysymys ja puujalasta, tällä hetkellä myös metsänhoidosta. Ei tunnu kelpaavan muut kuin hoidetut metsät. Hoitamattomat miljoona hehtaaria tarjoillaan jk metsiksi, niin myös jk korvet, jk naverot ja jk suunnitelmat metsäalueiksi. Jk metsät voidaan toteuttaa ihan normaalin metsänhoidon puitteissa, tuskin siihen tarvitaan mitään normaalista poikkeavia suunnitelmia. Aitoja jk metsiä on ollut, omiakin ja niitä löytyy metsäluonnosta, niin myös jk metsiksi soveltuvia metsiä metsäympäristöstä.
Ilmeisesti eräänlaista pesäpallomailaa on käytetty täälläkin. Puhutaan valtavista synergiaeduista eli ”metsäbiomassasta” ja kerrotaan yhtiön myyvän kaiken energian ”verkkoon” itselleen, josta yhtiön liiketoiminnot ostavat raaka-aineen käyttöönsä. Miten tuo on ymmärrettävissä, en tiedä, mutta ostaako yhtiö bulkkia kannolta, jalostaa ja kierrättää raaka-aineen yhtiöidensä kautta ja käyttöön. Ainakin tuotteen arvon noususta voidaan puhua. Tulouttaa hyödyn emoyhtiölle ja metsänomistajan edusta ei voida puhua.
Muistan kun vielä 70 luvun alkupuolella tehtiin isännille jk leimikoita, kun eivät suostuneet metsäviranomaisen vaatimukseen avohakkuista. Olivat tyytyväisiä ja olihan siihen aihetta. Hyvässä kasvukunnossa olevia ja uusiutuvia metsiä vaadittiin hakkaamaan aukeaksi. Näin vielä toimittiin siihen aikaan ja vaihtoehto avohakkuille olisi ollut olemassa. Toisin kuitenkin kävi ja tällä hetkellä tilaa jk metsille ei tunnu löytyvän. Vaihtoehto ”metsäbiomassoille” olisi ollut ja ei huono vaihtoehto lainkaan.
AJ: Onko kasvu alentunut tai miten metsä kehittyy. Ovat aiheita joihin nykyiset metsät eivät oikein anna vastauksia. Harsinta kiellettiin aikoinaan ja 50 vuoden sulku on ohjannut metsät toisenlaisiksi, ovat jaksottaisen metsiä tällä hetkellä. Soveltaen saa vastauksia, mutta niin väittäisin, että vastaukset ovat ennemmin ajalta ennen sulkua, kuin tämän hetken suosituksista. Sen aikaisille ns. pilalle harsituille metsille tehtiin hoitohakkuita ja ohjattiin edelleen kasvatettaviksi. Ovat tuottavia metsiä vielä tänäkin päivänä. Olivatko sitten pilalle harsittuja metsiä, eivät olleet. Liiallista harsintaa ei sallittu siihen aikaan, sitä tuskin sallitaan tänäkään päivänä. Läpimittaluokissa nolladoleranssi tai harsitaan pystymetsää lakirajoille on liikaa.
