Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
On kieltämättä kuin Suomen talous poteroissa. Väittää voidaan melkein mitä vain ja kiusanteko (lakot) ovat poliittisia. Puuhastelu käy hyvästä väittämästä, jäljelle jää vain rääseiköt. Voidaan osoittaa toisin, jopa tutkimuksen tulokset kumotaan. Ei eletä enää määrämittaharsinnan aikaa, ellei nykyistä lain nollatulkintaa pidetä määrämittaakin pahempana.
Vähän kyseenalaiselta vaikuttaa, jos uudistushakkuissa runkojen keskiläpimitat ovat nousseet, kun runkoläpimitat nollattiin ja korjuu sallitaan entistä ohuemmissa läpimittaluokissa. Tai luontaisen metsänhoidon vaihtoehdot luokitellaan jaksottaiseen metsänhoitoon kuuluviksi, vaikka niitä jk metsänhoidon näkökulmasta pidetään huonosti tuottavana vaihtoehtona.
Hoitomuotojen vertailu olisi syytä tehdä vakiintuneesta lähtötilanteesta ja että vertailu tehtäisiin tasapuolisesti nollatilanteesta. Lain suosituksen mukainen malli jk metsäksi ei sitä vielä ole ja johtaa usein uusiutumattomana viljeltäväksi (takaportti). Eli muodostuu tilanne, jossa jaksottaista metsänhoitoa vertaillaan jaksottaiseen metsänhoitoon. On malli johon vertaillaan, mutta tuskin kuitenkaan vielä vakiintuneesta mallista.
Timpan, sen paremmin kuin Visankaan, tarinat eivät edusta lähellekään metsien keskimääräistä tuottoa, että siinä mielessä heidän vaikea perustella. On myös tarkoitushakuista johdatella jk:ta jonnekin korpikuusikoihin tai rämeille. Parhaat jk tulokset saadaan kovanmaan kivennäis kohteilta, siinä kuin muussakin metsänhoidossa.
En määrittele jk metsää nykyisen lain suosituksen mukaisena. Ongelma voi olla esim. miten tukkiosuus kokonaispuustosta määritellään, kun niitä valmiita tuottokunnossa olevia jk metsiä ei ole. Laki suosittelee jk metsiä tekemään, mutta niitä tehdään jaksottaisen tasarakenteisiin metsiin. Väitellään vähän eri asioista, jk:lla on pidempi siirtymävaihe, ennen kuin jk metsää voidaan pitää tuottokunnossa olevana metsänä. Ei oikein löydy perusteita, etteikö jk metsä jatkettuna tai jatkuvana tuota tulosta.
<p>Tuskin kannattaa jatkuvaa kasvatusta toteuttaa sillä periaatteella ettei mitään tapahdu. Vaan voidaan suositella edelleen kasvatettavaksi vaihtoehdoksi avohakkuulle. En väitä että menisi maaliin lopullisesti, mutta oikeilla metsänhoidon valinnoilla sekin on mahdollista. Voidaan jatkaa metsän kasvatusta, avohakkuu aina ei ole se vaihtoehto. </p>
<p><p>Tuohon rajoittaako laki metsänhoitoa, valitettavasti on todettava, että rajoittaa. On onnistuttu sotkemaan hoitomuodot keskenään. Tiedä sitten mitä tarkoittaa (logistiikka, puukauppa, tilastointi, valvonta esim.), on menetelmän kannalta tarpeetonta. Menetelmä kyllä toimii ja ihan siellä samassa metsässä. Jos metsänhoidon luokituksessa jk huomioitaisiin, siinä kuin jaksottainen metsänhoito. Tämän hetken luokituksessa ei niin tehdä, vaan rajoitetaan. </p></p>
AJ: On huono lähtökohta jk metsälle ”jos ei taimetu”. Sellaisten metsien perustamista on syytä välttää, vaikka laki suosittelee. Toimivan jk metsän lähtökohta on päinvastainen, se on taimistoissa ja uusiutuvissa metsissä. Ei siinä auta lakirajat tai pienaukot, jos ei taimetu ja ei uudistu. Tarvitaan kaikki luontaisen uudistamisen elementit samaan metsään ja luokituksen muutos. Jk metsissä on syytä mennä taimistot ja uusiutuvat metsät edellä ja tätä metsän luontaista kehitystä voidaan tukea. Kuten lakirajat, pienaukot, siemen/suojuspuut, verhopuustot, kaistaleet mitä onkin. Ja tietenkin uusiutumattomat metsät ja kasvussaan hiipuvat metsät viljellään. Jotain tämän suuntaista olen tavoitellut.
