Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
<p><p>On poliittinen kysymys metsäalalla siinä kuin muussakin yhteiskunnassa. Minä en ainakaan usko siihen, että viherväki ja suojelutoimet olisivat aikaan saaneet metsien rappion. On siihen tarvittu myös metsiin kohdistuvia ylilyöntejä. Poliittisella ohjauksella niitä aikaan saadaan, on sitten toinen kysymys, onko toimittu oikein. Sanotaan, että puujalka kaiken ”kestää”, siihen ei kuitenkaan pidä antaa aihetta ja voi olla, että metsäalan on syytä torhakoitua. Ei pidä uskoa myöskään siihen, että ympäristö ja suojelu vievät kaiken. Eivät ole viemässä, yhteistoiminta myös on sallittua, siihen täällä on viitattukin. </p></p>
”Avohakkuut avattiin lopullisesti ja ns. säästömetsät ohjattiin hakkuiden piiriin”. Valitettavasti lainmuutoksen vaikutukset tulkitaan väärin: Pidäkkeet (järeys) vanhassa metsälaissa tarkoittaa tiettyä puustopääomaa ja pidäkkeiden poistaminen uudessa metsälaissa vastaavasti toista puustopääomaa. Erotus on hakkuiden piiriin ohjattu puustopääoma. Sama koskee myös uusia ns. nopean kierron 30-40 metsiä. Tuskin kannattaa vähätellä ”pienen nuorentumisen” vaikutuksia puustopääomaan. On selvä myös merkittävänä tulonsiirtona. Eihän hakkuiden keskiläpimitta ole voinutkaan pudota vielä, kun nyt hakataan 2014 jälkeisiä ”säästömetsiä”. Vaikutukset näkyvät nyt heti ja tulevat näkymään myöhemmin ja voivat olla metkittäviä. tilkku: ”Lakimuutoksella ei ole tämän pienen nuorentumisen kanssa mitään tekemistä. Ilmiö johtuu viljelymetsistä ja lisääntyneen lämmön ja co2 vaikutuksesta metsän kasvuun”.
Menestymisestä en tiedä, mutta ei tallintakusten tuputtamisella päästä eteenpäin. Alkaa metsien sosialisoiminen olla huipussaan. Ei arvanneet aikoinaan julkilausuman kirjoittajat, minkä laisiin mittoihin metsien harsinta vielä johtaakaan. Ei riittänyt metsien harsinnan lopettaminen, vaan jatkuvan kasvatuksen ottamisella lakiin – edellytettiin, oli kompensoitava jaksottaista metsänhoitoa pidäkkeiden purkamisella. Avohakkuut avattiin lopullisesti ja ns. säästömetsät ohjattiin hakkuiden piiriin. On oivallinen tapa lisätä metsäomaisuutta puustopääomilla ja käytännössä ilmaiseksi. On siihen otettu kantaa näillä palstoilla paljonkin.
Ei ole näkynyt kapuloiden rattaisiin laittajia, ei myöskään vihervasemmistolaisia. Ei ole metsänomistajan niskassa roikkumista, jos jatkuva kasvatus on kirjattu lakiin ja on tullut jäädäkseen. Siinä mielessä hoitomuodon kyseenalaistaminen ja toisaalta läpimitoista tinkiminen on kyseenalainen toimenpide ja vaikuttaa huonolta puolustukselta. . Meitä valitettavasti on moneen lähtöön. On myös hyväksi käyttäjiä ja tuo jatkuvan kasvatuksen torppaaminen osoittaa aika huonoa harkintakykyä. Metsien putsaaminen on arkipäivää tänäkin päivänä.
<p>Metsät nuorenevat tällä hetkellä ja se toteutuu liikahakkuiden seurauksena. Uudistamisvelvoitetta on kiristettävä, mutta se ei voi tarkoittaa jatkuvan klasvatuksen loppumista. Myös jk:n uudistamisvelvoitetta on kiristettävä. Eihän jk:n löysääminen uudistamisvelvoitteesta voi tarkoittaa, että myös jaksottaisen metsänhoidon (pidäkkeet) löysätään. Näin on kuitenkin toimittu ja metsänhoito on ajautumassa taantumaan. Pidäkkeitä on lisättävä ja jk metsänhoidossa on syytä vaatia metsän uusiutumista ja valmiita taimistoja. On huonoa metsänhoitoa, jos avataan uusiutumatonta metsää, ja että sitä toteutetaan (lakirajoille) myös muussa metsänhoidossa. Ennen aikaan tällaiset metsät ohjattiin suoraan keinolliseen uudistamiseen. Ei käytetty välivaihetta, uudistuuko vaiko eikö uudistu. Metsien sosialisointia tämäkin. </p>
Kaiketi metsänhoidolle on eduksi, jos tavoitellaan tilakohtaisia/metsäkohtaisia kokonaisuuksia, joihin täällä on viitattukin. Ei pyrittäisi väkisin yhdistämään käsittelyalueita, vaan metsää hoidettaisiin kohteen vaatimalla tavalla ja väittäisin, kokonaisuuksia hoitotavasta riippumatta. Metsänhoidossa onkin menty aivan liian pienialaiseen luokitteluun, jopa alle 0.3 ha kuvioihin. Haittaa jo metsänhoitoa ja onhan nekin kuviot hoidettava, mutta eikö löytyisi helpompaa ja halvempaa tapaa hoitaa metsiä (byrokratia). Kaiketi Pukkalan vapaa malli tähän suuntaan viittaa.
Kannattaako jatkaa markkinointia paremmista kantorahatuloista, jotka eivät ole tulo ollenkaan. Hoidetuissa jk metsissä ei makseta alempia kantorahatuloja. Niissä puuston arvo ja puustopääoma ovat kohdillaan. Tuplat puustopääomassa on tuplat euroissa. Vajaaksi jäävät alemmat puustopääomat (vajaatuottoiset) ja alemmat maksetut hinnat.
Vaalit lähestyy ja huoli ”puujalasta” ilmeisesti lisää tuskaa. Torjuntataistelussa Pressa ”lakkopäällikkönä” on haaste sekin, uhataan jopa uleislakolla.
Metsänhoidossa helposti menee koko tilan sisältäviin kokonaisuuksiin ja on mennytkin. Sitä rajoittaa nyt omalta osaltani metsäyhtymän hyväksi tehty lahjakirja, vastuu on jatkajilla, mutta askelmerkit ovat kuitenkin selvät. Eihän erirakenteiset ja kerrokselliset metsät ole mitään tillkutäkkiä tai että niillä rajoitettaisiin kuviokokoa. Ovat kokonaisvaltaista metsänhoitoa, johon sisältyy myös avonaiset alat, tarpeen niin vaatiessa. Kannattavuudesta annetaan kyseenalaista tietoa. Hintaero kuidusta tukkiin on kuitenkin selvä, niin on myös hoidon kustannukset jk:n hyväksi. Kyseenalaista on myös jk:n korjuun ja puunhinnan ”polkeminen”, ei ole toteutunut ja tuskin on toteutumassakaan.
