Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Visa olet kertonut omista kokemuksistasi. 60-70 luvulla leimuuporukoissa suojuspuuhakkuita tehtiin paljon ja olen pitänyt niitä toimivina, jos uudistumisen edellytykset ovat kunnossa. Aina on riskinsä, mutta kannattaako niistä väitellä? Logistiikka voi olla yksi.
Kovin levottomaksi menee, mutta uutta peitteistä metsää tulee tälläkin hetkellä. Uusiutuvaa ja hyvässä kasvukunnossa olevaa kerroksellista metsää. Nämäkin metsät ovat viranomaisen avohakattavaksi ja viljeltäväksi tuomitsemia metsiä? Parhaassa tuottokunnossa olevia uusiutuvia metsiä, jotka erirakenteisina ja kerroksellisina metsinä tuottavat hyvin ja uudistuvat, kun uudistumisen edellytykset ovat kunnossa. Ennen aikaan käytettiin paljon metsänhoidossa ja uudistamiseen, siemen, suojus ja verhopuustoja. Ohje on hyvä ja löyttyy tälläkin hetkellä kuukkelista, kuten kuusen väljennys/suojuspuuhakkuu, jolla tähdätään kuusen luontaiseen uudistamiseen.
Hintoja ei ainakaan kannata polkea, sillä jk metsistä maksetut hinnat eivät ole alempia. Aika huonosti tähän sopii myöskään pienet PPA arvot, jotka ymmärretään jollain tavalla väärin, sillä vajaapuustoiset metsät eivät tuota ja tasarakenteisena jk metsä ei toimi. Ei toimi myöskään jk ”moodit”. ”Välillä ollaan kasvatusmoodissa ja välillä uudistusmoodissa”. Ei sovi ainakaan jk metsään, sillä jk metsiä hoidetaan samassa moodissa. Erirakenteisina ja kerroksellisina metsinä jk antaa enemmän tilaa puustopääomille.
<p>Pitäisi sen verran metsänhoidossa osoittaa tahdikkuutta, ettei ns. ”nuutuneita” metsiä pääse syntymään. Ovat kuitenkin tätä päivää ja mitä muutakaan Puuki laskelmillaan osoittaa. Poistuma 300 m3 pystymetsään 80 m3 jäävälle puustolle on raju. Esim. tutkimus (Pukkala) suosittelee samalle puustopääomalle 1/3 osan poistumaa, eli 200 m3 jäävälle puustolle. </p>
<p><p><p><p>Vielä siihen aikaan kun metsiä hoidettiin peitteisinä, metsät olivat enemmän hoitotapansa mukaisia, erirakenteisia ja monikerrosmetsiä. Tällä hetkellä, hyvinkin yhden metsämies-sukupolven ajan kestäneen sulun aikana, metsät ovat muuttuneet ja on ohjattu jaksottaisen metsiksi. Nyt vajaan kymmenen vuoden lain muutoksen jälkeen, ihmeitä metsänhoidossa ei ole tapahtunut. Ainakaan, jos seurataan tilastoja, kerrotaan prosenttien siirtymästä. Metsät ovat edelleen jaksottaisen metsiä, mutta keskusteluista saa helposti sellaisen kuvan, että niitä pidetään jatkuvan kasvatuksen metsinä. </p></p></p></p>
<p>”Helposti mo:n aktiivitoiminnan iän pituinen”, sellaista sattuu, harvemmin kuitenkaan omalle kohdalle. Ei ole tullut harsittua tuottamatonta (uusiutumatonta) metsää ja tuskin tulee tehtäväksi. Tuntuma on hyvinkin 60 luvulta. Mehtäukko on hyvä vaan ja pitää omanaan ja apostoliensa harmina. Onhan tämä jo häpeäksi metsänhoidolle. </p>
