Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
On niitä metsiä viimeisten kymmenen vuoden aikana nuorennettu oikein urakalla. Harvemmin näkee enää tukkihakkuita tienvarsilla tai oikeastaan harvemmin näkee tukkimetsiä tienvarsilla, kun alkavat olla harvinaisuuksia. Hyvin tuntuu kelpaavan ajella vajailla kuormilla vastaseen ja täydet kuormat myötäseen tuntuvat olevan suorastaan vasten mielisiä. Mutta sitä saa mitä tilaa ja eihän sillekään mitään voi, jos metsien tuotto ei aukene?
Mitä sitten? Tuskin jk metsänhoitoa kirjoitusvirheillä korjaillaan tai kysymysmerkin käytöllä? Ei myöskään jk puun hinnoittelulla tai korko tai vaihtoehtoisilla sijoitustuotoilla? Kyllä siihen jk metsä tarvitaan ja siihen tarkoitukseen tuskin jaksottaisen luontainen riittää. Sitä pidetään suositusten mukaisena. Menee turhan monimutkaiseksi, jos ensin luonnon taimistot ja nuori metsä on poistettava (paljasmaa) ja vasta sen jälkeen syntyneet ”riittävän laajat taimistot ja kasvustot” hyväksytään. Voi palvella metsänhoidon yhteensovittamista, mutta siihen myös valmiit luontaisen metsänhoidon elementit tarvitaan?
Mitä sitten Jupesa? Harvemmin tapahtuu tuulituhoja harsintakohteissa, kun käytetään maltillisia 1/3 osan tai sitä pienempiä poistumia. Tuuli ei pääse riepomaan ja samalla varmistetaan riittävä puustopääoman tuotto. Ennen aikaan kun peitteinen metsänhoito oli vielä hallinnassa, esim. suojuspuuaasentoja ei avattu kerralla, vaan avattiin vaiheittain. Tällä hetkellä tällaisiin metsänhoidon perusasioihin ei kiinnitetä huomiota, vaan mielestään tehdään hyvää jk metsänhoitoa ja avataan (umpimetsään) puolet tai 2/3 osaa, tai peräti 4/5 osaa ja lopputuloksen tietää. Säästöpuutkaan eivät kestä pystyssä?
Tuskin riittää jk metsän lähtökohdaksi jaksottaisen luontainen tai perusteluksi 2,6 sentin hattarat. Luontainen taimiaines poistetaan ja että ”uusista taimista kehittynyt uusi taimiaines” hyväksytään. Metsissä on paljon hyvässäkin kasvussa olevaa taimiainesta ja nuorta metsää. On tuhlausta poistaa ja lähteä paljaalta maalta. Siinä on se lähtökohta ja ei ole vääristelyä.
Se voi olla yli sata mottia, mutta ei ainakaan omista ja esillä olleiden tutkimuksen esimerkkien poistumista ole kysymys. Ovat korkeintaa 1/3 osan poistumia tai vähemmän, niillä metsiä ei ole pilattu. Mutta täällä esillä ovat umpimetsästä lakirajoille tai aukeaksi ja siltä väliltä poistumat. Osaako mehtäukko sanoa, minkälaisista poistumista on kysymys? En väitä että ovat omiasi, mutta rajansa on silläkin, mitä täällä väitetään?
Tallintakaa ko se pelastus tulee. Tuskin, ovat kovin omaleimaisia puheita. Väittääko Jupesa tosissaan, että ”harsintatyylillä häviää reilusti tuloksenteossa”. Saahan sitä tehdä mieleisiään laskelmia, mutta vähän niillä on tekemistä metsänhoidon kanssa. Eihän teillä ole edes jk metsiä, joihin verrata ja eihän 10 vuodessa lain suositus ole jk metsiä ehtinyt tuottamaan, saatikka tuloksista kertomaan. Toteutuman prosentti sen myös osoittaa. Ne jk metsät joihin täällä vedotaan, ovat aivan muuta. Onhan tämän kuluneen kymmenen vuoden aikana ns. ”jk metsänhoitoa” harrastettu kiitettävästi. Se näkyy maisemassa, näkyy tilastoissa ja näkyy monella muulla tavalla?
Tuskin monikaan on metsän hävittämisen kannalla. Kehityskelpoiset luonnon taimistot ja kehittyvät metsät tulisi säästää ja paljaaksi hakkuulle tulisi asettaa rajat. Ei ole mitään järkeä siinä, että tuottavia metsiä hakataan aukeaksi. On luotettu metsämiesten harkintaan, se toimii ja sen puolesta täällä kampanjoidaan, mutta tilaisuus tekee myös varkaan…
Tarkoitatko nimimerkki Metät kunnossa todella, että ”harsinta on tullut päätökseen”. Ovatko Pukkalan/Kujalan tai meidän muiden koealat tampattavia, joiden puolesta tuossa kovin tulet esille. Eivät ole, omasta puolestani voin kertoa, eivät koskaan ole olleet. Ovat tuottavia jk metsiä, joissa tampattavaa ei ole. On vaan eduksi, että tulet voimalla esille. Onhan se häpeäksi Suomalaiselle metsänhoidolle, että sallitaan metsän hävittäminen. Näistä asioista päättäjät, onhan siellä edustettuna kaikki Suomen metsäorganisaatiot päättämässä. Nukkuvat aikansa ohitse, ehkä olisi aika reagoida.
