Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Aika näyttää, ei ole syytä lähteä arvailemaan. Ei ole vielä vaalien aika, antaa vaan eduskunnan jatkaa istuntojaan. Lisäarvo on metsänhoidossa ja sen käsittely tulee jatkumaan.
Metsänhoidon päällekkäistä käyttöä on esim. samojen metsänhoidon elementtien käyttö kahdessa erillään pidettävässä hoitomuodossa. Voi olla jonkin lainen valuvika olemassa, kun ns. jatkuvaa kasvatusta sovitetaan nykyiseen hoitomuotoon. Eihän nykyinen luokitus vastaa tarkoitustaan. Tuskin kehityskelpoisten taimistojen ja nuoren metsän luokitus ja toisaalta jatkuvalle kasvatukselle varattu luokitus vastaa tarkoitustaan. Ovat päällekkäistä metsänhoitoa ja jatkuva kasvatus luokitellaan erikseen. Sille varattu osuus luokituksessa on vain poiminta ja pienaukko hakkuissa. (Täydennetty klo 23:18)
Metsäviisas aikanaan rajoitti liiallista harsintaa, annettiin julkilausuma. Mentiin sitten vielä pidemmälle, harsinta laitettiin sulkuun. No sekään ei sitten riittänyt, metsänhoidossa mentiin ylitse. Tällä hetkellä ollaan avaamassa uudestaan. Siinä on vaan se vaikeus, ettei oikein tiedetä miten se tehtäisiin. Kuvitellaan jollain tavalla sen onnistuvan metsänhoitoa eriyttämällä. Tuskin onnistuu sitä kautta, metsiä pitäisi pystyä käsittelemään kokonaisvaltaisesti. Ainakin ennen aikaan niin toimittiin, eriyttäminen oli tuntematon käsite siihen aikaan.
Mehtäukko: ”No mikä noista tekee kasvatuksessa tuottavan”. Ei mikään, tuppuroidaan mitä erilaisten tapojen parissa. Vielä ennen jk sulkua peitteinen metsänhoito oli hallussa. Sen aikaiset metsät eivät olleet nykyisen kaltaisia hoitamattomia, hoitoa vaille jääneitä metsiä, ei myöskään nykyisiä jk suositusten mukaisia metsiä. Jos metsä oli tuottokunnossa, metsälle annettiin lisäaikaa, jos uudistui annettiin metsän uudistua tai jos oli kasvunsa ehtoossa ja uudistumisen edellytyksiä ei ollut, ohjattiin keinolliseen uudistamiseen, eli avohakattiin. Nykyään on käsitys, että suunnilleen kaikki metsät ohjataan keinolliseen uudistamiseen eli avohakataan.
Jatkuva kasvatus toimii edelleen ennen sulkua totutulla tavalla. Ne metsät eivät olleet nykyisiä hoitamattomia, hoitoa vaille jääneitä metsiä, ei myöskään nykyisiä jk suositusten mukaisia metsiä. Lisäävät hoitorästejä ja hoitamattomina alentavat metsien tuottoa ja muita tavotteita.
Kuin myös, metsänhoito on aina toiminut hoitotavasta riippumatta samassa metsässä. Oli metsäviisaan malli, luopua tästä ja laittaa sulkuun. On nyt avattu, mutta ei toimi toivotulla tavalla. Pidetään muusta metsänhoidosta erillään ja sen päällekkäiset osat, omitaan jaksottaiseen metsänhoitoon.
Luontaista metsänhoitoa (sukkessio) voidaan toteuttaa tehostettunakin. Siemenpuualueet voidaan muokata mullokselle, kylvää ja vielä täydennysistuttaa. Mutta onko tarkoituksen mukaista ja onko jaksottaista vai jatkuvaa kasvatusta. Luetaan jaksottaiseen metsänhoitoon. On muuan vaihtoehto, poimintahakkuut ja pienaukot, jotka nekin usein kaipaavat muokkausta ja täydennysistutusta ja luetaan jatkuvaan kasvatukseen. Onhan tämä metsänhoito hupaisaa, samat puut jaetaan kahteen eri leiriin. Jaksottainen metsänhoito puolustaa paikkaansa, mutta osaa ne metsän puut kasvaa ilman tehokasta ohjaustakin. Ihanne tilanteessa ei tarvitse kuin pientä ohjausta.
