Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Mihinkäs muuhun kuin tutkimukseen on uskominen. Voidaan päätyä myös jatkuvaan kasvatukseen, jolloin ei tarvitse investoida jaksottaisen metsänhoidon kustannuksiin. Siihen nähden puuta voidaan tuottaa myös ”nolla” kustannuksilla. Se ei kuitenkaan tarkoita, että metsät jäisivät hoitamatta. Toki jatkuvassa kasvatuksessa tuotto kuutioina voi olla vähemmän, mutta voi myös eurotuottoina olla enemmän. Tuskin kuitenkaan kuutiot ratkaisevat.
Lähtökohtaisesti uudistuvat metsät ovat edelleen kasvatettavia metsiä. Kaikki metsät eivät sitä kuitenkaan ole. Sellaiset metsät kannattaisi suosiolla ottaa keinollisen uudistamisen piiriin. Vai kannattaako jättää päätöksen varaan, mitä tehdään. Kaikkialla metsissä on myös uudistuvia metsiä. Voi olla, että kannattaisi jo luokituksessa ottaa huomioon.
Onhan tämä aika hupaisaa kun, on käytävä tiukkaa vastakkainasettelua metsänhoidosta. Jos hoitomuodot on pidettävä erillään, onhan ne lukittu keskustelussa ja lain hoidon suosituksissa. On poikkeuksellista siinä mielessä, että uusiutuvat metsät luetaan jaksottaiseen metsänhoitoon ja uusiutumattomat jatkuvaan kasvatukseen. Kun pitäisi olla juuri päin vastoin. Nykyinen hoidon suositus ja hoidon luokitus on määritelty esim. metsänkäyttöilmoituksella. Joka ei tee oikeutta jatkuvalle kasvatukselle ja voidaan esim. laskentaesimerkeillä helposti osoittaa.
Halpatyövoiman käyttö voi muodostua mainehaitaksi ja on sitä ollutkin. Voi olla myös yhteiskunnan ja kotimaisen työvoiman käytön kannalta haitallista. Halpatyövoiman hintaan on lisättävä kotimainen vaihtoehto, työttömälle maksetaan luukulta ja esim. metsänhoitotyöt ovat tuettuja. Myös kaupallinen metsämarjojen poiminta halpatyövoimalla ja jokamiehen oikeudella on sitä. Puolukalla tällä hetkellä ja kohteena ovat seutukunnan parhaat puolukkamaat.
Lehtikuusi on valopuu, se ei siedä varjostusta. Siinä mielessä pienaukot ovat pienen puoleisia lehtikuuselle. Ainakaan lähellekään reunametsän varjostusta ei kannata istutella. Tuo Siperian lehtikuusi on hyvä, jos on vielä Raivolan alkuperää, tuskin laatuominaisuuksiltaan parempaa löytyy tarjolla.
Myös Perko on kertonut kasvattamistaan puustopääomista ja on kertonut metsien uusiutumisesta. Eihän tässä muuten mitään järkeä olisikaan, kasvattaa vajaatuottoisia ja uusiutumattomia metsiä. Mehtäukon omin sanoin: ”Yli kymmenen vuoden odotus on ollut turhaa, hukkaan mennyttä puun kasvuaikaa”.
