Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Ei ole mitään päätehakkuutulon ja harsintatulon erotusta. Ovat klusterin omaa taulukointia, joilla hinnoitellaan puunhinta alempaan ja korjuu ylempään. Puun hinnoittelulla ohjataan tietoisesti metsänhoitoa ja ylisuurilla koroilla vajaatuottoisuutta (uutta tutkittua tietoa). Tuli aikanaan tehtyä paljonkin puukauppaa ja tällaista ”taulukointia” ei ollut havaittavissa (klusterin ohjauksessa kyllä, mutta omassa ohjauksessa ei). On vähän sama kuin metsänhoidon ohjaaminen. Vaihtoehtoinen metsänhoito ohjataan suolle. Voidaan sillä kasvatusolosuhteita parantaa, mutta tuskin kuitenkaan metsänhoitoa tai metsämaiden ojitustarvetta ratkaista. Jatkuva kasvatus, peiteinen metsänhoito, jatkuvapeitteinen, jk mitä näitä nimityksiä hoitomuodosta nyt onkaan, on erinomainen hoitomuoto kaikkialle metsiin. Ja vielä suojelu ja virkistysalueille.
Palvaanjärven metsäalue on hyvä esimerkki taimettumisesta ja metsän uusiutumisesta. Hoitotoimenpiteistä, joilla jatkuva tuotto pidetään yllä. Vaihtoehtoisessa mallissa ainakin yhden metsämies-sukupolven aika menisi odotteluun ja eihän noin hyvin uusiutuvassa metsässä ole mieltä, raivata kaikki pois ja investoida uuteen metsään. Joka tuskin tulee korvaamaan jatkuvan tuoton menetyksiä ja olisi tuottavan metsän tuhlausta.
Niinkö todella katsotaan, jk:n siirtymävaihe valmiiksi ja tuottavaksi jk metsäksi. Niillä väittämillä mitä täällä tarjoillaan (tutkimus pois lukien), pilalle harsittu rääseikkö jätemetsä on todella saavutettu. Kuorrutetaan vielä vaihtoehtoisilla korkotuotoilla ja ylivoimaisilla päätehakkuutuloilla. Hetken hurmaa todellakin? Jk metsät eivät ole pelkkiä kuusikoita, paljon on myös sekametsiä.
Niin se vaan harsintajulkilauma annettiin. Määrämittaan harsinta eli metsien pilaaminen kiellettiin. Tuskin sen aikaisia määrämittaan harsittuja metsiä voidaan verrata tämän päivän metsiin. Huonosti kelpaa perusteluksi hoitomuodon heikkoudesta. Nykyiset jk metsät ovat jaksottaisen, tasarakenteisen metsiin verrattavia. Eivät jätemetsiä, joita aikanaan määrämittaharsinnan seurauksena tehtiin. Se on väärää informaatiota, jos nykyisiä peitteisen metsiä verrataan sen aikaisiin jätemetsiin, tai raiskioiksi, pusikoiksi tmv. mitä näitä vertauksia onkaan. Vanhoista ilmakuvista pääsee nyt vertaamaan.
Jovainille riittää kiintoaineiden pääsyn estäminen vesistöihin. Ehkä vähälle huomiolle on jäänyt turpeen noston (nosto imuvaunuilla) ilmalaskeuman vaikutus vesistöihin. Jossain selvityksessä kerrottiin pölyhaitoista, mutta turvelaskeuma ja sen sisältävät ravinteet on ollut paha haitta vesistöille. Kiivaimman turpeen noston aikaan turvemassoista rannoilla saattoi päätellä haitoista. Vedet menivät huonoon kuntoon, leväkukinnot ja esim. kalaverkot limottuivat heti. Nyt kun turpeen nosto on lopetettu (n. 20 vuotta sitten), vesistöt (Rautalammin reitti) ovat palautumassa (ennallistumassa). Näkymäsyvyyttä on ja verkot kestävät puhtaina.
