Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Ei pidä ryhtyä asiantuntijaksi myöskään, jos hoitomuodosta on väärät tiedot. Voihan ne tietenkin olla väärät tiedot tai olla olematta (toveri kieltää). Kysymys voi olla omasta edusta tai yhteisestä edusta. Uhkasta kuitenkin, joka menee yhteisen edun edelle, niin kuin yhteiskunnassa on laajemminkin vallalla.
Kiitos kysymästä, on niin paljon muuta puuhaa ja harrastuksia, ettei millään ole ehtinyt. Siihen voidaan patata. Mutta tämän kertaiseen kysymykseen. En väitä, ei ole tarkoitus puuttua jaksottaiseen metsänhoitoon. Jos on tarve vertailla hoitomuotojen välillä, on molempia. Ei kuitenkaan nykyisen metsälain suositusten mukaisia. Toivottavasti ei myöskään jaksottaisen vaihtoehtoja, joita niitäkin vertaillaan keskenään. Oiskoon tuo 13 tullut sieltä jostain.
Pintakasvillisuus on haittana kaikkialla, missä metsän peitto avataan alle ns. heinettymisen/vesakoitumisen kynnysarvon. Potentiaali on silloin muualla kuin puun tuottamisessa. 32.5 vuoden keski-ikä antaa 4.6, on lähempänä 7.5 tai Kettusen 7.0, ei kuitenkaan Visan 13. Yleensäkään ei pitäisi käyttää laskentatapoja, joita ei ole olemassa. Peitteinen metsänhoito kestää vertailun, sieltä ei ole ”lainattavissa” mitään, (kuten alemmat puunhinnat, alemmat korjuun kustannukset, alemmat hoidon kustannukset tai hyväksi luettavat puukompensaatiot, ei myöskään hoitomuodon omiminen jaksottaiseen metsänhoitoon). Kaikki tarvitaan hoitomuodon omaan tuottamiseen.
Kannattaisiko vaihtaa puukauppatapaa. Hankintakaupassa ostopalveluna alaskirjauksilta voi säästyä, mutta toisaalta pystykaupassa ostopalvelusta kieltäydytään, näin on käynyt joskus myös hankintakaupassa. Metsänhoidossa helposti jää monikerrosmetsät huomioimatta, kannattaa panostaa myös niihin, jos kasvun edellytykset ovat olemassa.
