Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Kovin lyhyelle aikavälille jk:ta tarjoillaan ja tuottokin on mahdollinen vain lyhyen aikaa. Siinähän sitä on ja laki sallii. Jatkuva kasvatus on sukupolvien mittaista metsän kasvatusta.
On ollut havaittavissa, jaksottaisessa metsänhoidossa matkitaan jk metsänhoitoa, lain tuomaa vapautta ja jätetään lain edellyttämä metsän uudistaminen (jota ei ole) ja metsien jälkihoito (rästit) hoitamatta. Nähdään jopa rappiolla olevien jaksottaisten metsien olevan jk metsiä. Missä ovat tilastot ja hoidetut jk metsät tienvarsilla? Timppa hoitaa metsänsä ja tuskin hänen metsänhoitonsa hyvät tulokset tätä muuttavat. Ei myöskään opetus ”sisäisestä tuloksesta”, kun näyttää antavan päinvastaisia tuloksia?
Kettunen käyttää Jouko Laasasenahon tilavuustaulukoita ja osoittaa taulukoillaan optimaaliset runkoluvut, joilla päästään haluttuun metsän tuottoon. Kannattaako muutaman huipputuottajan ilakoida tuloksillaan ja yleistää, kun metsien tila on mitä on. Eihän hoidon puutteessa olevat tai vajaatuottoisiksi hakatut metsät tuota. Toki tasarakenteisen metsän tuotossa päästään huipputuloksiin, mutta niin päästään myös jatkuvapeitteisessä. Antaako pohjapinta-ala sen tarkempia tuloksia?
Ikiliikkujaa ei ole keksitty, se on koko ajan ollut olemassa ja kuulunut metsänhoitoon ja tuo Perkon 8 vuotta on hyvinkin perusteltu. Jk metsissä hakkuukypsyys on koko ajan olemassa. Ei ole toista hoitomuotoa, jossa metsien tuotto on jatkuvaa. Oliko Perkon metsissä 8 tai 10 vuotta, hyvissä olosuhteissa se on mahdollista. On korjuun aika ja on esim. luston paksuuksista todettavissa. Toisaalta metsiä kasvatetaan liian tiheinä, umpeen kasvaneet (rästit) ja oliko toinen puoli vajaatuottoisia, liian harvassa kasvaneita metsiä?
En ajattele soiden ennallistamista puuston lisääntymisenä, lisäämisenä, kasvun lisääntymisenä tmv. Vaan päinvastoin ja tulee suovesien ennallistamistarpeesta. Ja niiden huonosti tuottavien soiden käyttämisestä siihen tarkoitukseen. Kysymys on metsänhoidosta ja suometsien ojitustarpeesta myös, sitäkin tarvetta on. Tuskin pintavalutuksella (naverot) korvataan soiden kuivatusta, vaan niillä korjataan puuston kasvun edellytyksiä. Ja siitä, että suovesistä on huolehdittava? Onhan vesissä ja ilmassa leijuvien ”massojen” ja ravinteiden pääsy vesistöihin jollain tavalla estettävä (suodatettava)?
Kannattaa käydä välillä suolla katsomassa. Muutamassa vuosikymmenessä (vuosikymmenissä) suot ja ojat ennallistuvat ja kasvavat jopa umpeen. Haitallisten suovesien valuminen vähenee tai loppuu kokonaan. Ojitukset ovat hyödyllisiä ja kannatettavia, mutta suovesien joutuminen vesistöihin on estettävä. Kosteikot ovat hyödyllisiä, mutta ovat usein läpivirtaavia. Soiden läpivirtaamista voidaan käyttää myös suodattamiseen?
