Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Hyvää on myös metsänomistajat, jotka metsistään huolehtivat ja urakoitsijat, jotka siihen tyytyvät. Täällä ei ole vaadittu urakoitsijoilta priimaa hoitamattomista metsistä. Kysymys oli liiallisesta harsinnasta hoidetuissa metsissä. Ei ole syytä uskoa myöskään metsänomistajan ohjeisiin pilalle harsinnasta, tai Tapion ohjeisiin yläharvennuksista nuorissa metsissä. On yhtiöitä, jotka tekevät valtapuustoa kunnioittaen mallikasta ensiharvennusta ja omissa metsissään priimaa.
Se ainakin on myönteistä, että nuoriin metsiin kohdistuva puute on nostettu esiin. Tuskin tässä osattomia osapuolia löytyy ja koska kysymys on metsän kehittymisen kannalta tärkeästä vaiheesta, on siihen myös puututtava. Voi olla niinkin, että uusi metsälaki on vaiheessa ja alkaa näyttämään tapansa. Alkaako käytännössä rajoituksista vapaa metsänhoito ja sen kontrolli, käytännössä vähemmän kontrolloitavaa, tuottamaan nuoria metsiä ja toimintatapoja, joista on huomautettavaa?
Hyvä kysymys AJ. Voi olla myös, että kuusen alikasvokset koetaan korjuun tiellä oleviksi. Tai eriyttämistä on, kun jatkuva kasvatus hoitomuotona asetettiin sulkuun ja otettiin sitten uudessa metsälaissa käyttöön. Tai sulautettiin sulun aikana jaksottaiseen metsänhoitoon, jossa muodossa käytetään edelleen. Ja jatkuvalle kasvatukselle määriteltiin oma erillinen hoitomuotonsa. Minkä takia pitää eriyttää, jos jaksottaisessa on toimiva sapluuna ja voidaan toimia sen mukaan. Sitä on mahdollista myös tehostaa, ottamalla luontainen metsänhoito paremmin huomioon?
On edelleen ristiriidassa noudatettavan luokituksen kanssa. Jos jaksottainen ei ota kantaa, onko luontaista vai keinollista ja luontaiselta luokitus kuitenkin vaaditaan. Eikö olisi parempi luopua hoitomuotojen luokituksesta ja yhdistää hoitomuodot. Ennen aikaan niitä ei ollut erikseen, vaan hoidettiin metsää hoitomuodoista riippumatta. Eriyttäminen toteutui vasta sen jälkeen. Tiedä sitten mikä olisi hyväksi. Onhan tämä poikkeuksellista hoitaa metsää erikseen ja aiheuttaa ylimääräistä niin puukaupalle kuin metsänhoidolle.
AJ: Jos männikön alta nouseva kuusikko luokitellaan jaksottaiseksi metsänhoidoksi. Sen mukaan myös muut alta nousevat metsät, taimistot ovat jaksottaista metsänhoitoa. On ristiriidassa luontaisen metsänhoidon kanssa. Näin ei voi olla, jos luontainen halutaan luokitella erikseen, jossain on se rajakohta? Tuskin kuitenkaan pienaukoissa tai poimintahakkuissa, niin kuin metsälaissa ilmeisesti määritellään. Sitä kuitenkin noudatetaan ja tehdään suurella riskillä? Ennen aikaan vaadittiin edelleen kasvatettavaksi valmiina oleva metsä.
Markkinat ratkaisee ylisuurien erikoispuuongelman, jos puuta on tarjolla, myös ostajat ja jalostajat ovat paikalla. Tällä hetkellä eivät ole, tarjonta on vähäistä ja ostajat ovat vähissä. Paljon menee polttoon ja massaksi, ovatko ylisuuria siihenkin? Kokoluokassaan erikoispuut alkavat olla tuntematon käsite markkinoilla. Jos tarjontaa olisi myös markkinat olisivat paikalla. Tässä mielessä metsän kasvatuksessa kohtalokasta on suosia vain sahojen normimittoja. Aikoinaan markkinat olivat olemassa, metsistä riitti tarjontaa ja ainakin ulkomaan vienti veti hyvin. Tiedä sitten missä määrin jalostettiin kotimaassa? Tuli joskus, jostain valtion puistosta jaettua Saksan mittoihin mänty (sen leimikon suurin) 38 metriä tukkia ja latvasta tukkiosan paksuus oli kymmenen tuumaa.
