Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Kysymyshän ei ole jarruttamisesta, ei myöskään hiilen sidonnan vähenemisestä. Samoista puumääristä ja metsien kasvusta on kysymys, joilla näitä asioita määritellään. On myös vaihtoehtoja mieluummin, kuin antaa väärää todistusta metsänhoidosta. Pilalle harsitut metsät, hoidon puutteessa olevat metsät, tai metsälain tulkinta jatkuvasta kasvatuksesta, eivät edelleenkään ole se vertailukohta.
Ei viljelyn tehotuotannolla voi yleistää metsänhoitoa. Suuntaus on ja päättäjien tasolla vaaditaan enemmän peitteisen metsänhoidon ja edelleen kasvattamisen suuntaan. Ei pidä väheksyä, peitteisen metsänhoidon vaihtoehdot ovat toimiva ja tuottoisa vaihtoehto kaikkialle metsiin.
Tuplatuottoja on tarjoiltu, taitaa olla enemmänkin, verrattuna näihin pilalle harsittuihin. Se ei vaan ole se oikea vertailukohta. Terveen kuusikon biologinen ikä on kaksinkertainen, männyllä vielä enemmän. Ainakin tuplat sieltä on vielä otettavissa, kun jatkaa kasvatusta.
Ei ole mitään järkeä harsinnalla pilattujen metsien kanssa kituuttaa, mutta ei ole myöskään mitään järkeä verrata metsän tuottoja niihin tuloksiin.
Visaltakin jää jotain huomaamatta. Kyseenalaista on harsinnan perinnöllä verrata metsänhoitoa. Liiallisella harsinnalla pilatut metsät ei ole se vertailukohta. Myös peitteinen tuottaa niille, jotka sitä harjoittavat. Kyseenalaista on myös nähdä ns. vanhat metsät jaksottaisen metsinä. Ovat alun pitäen peitteisen metsiä tai tarjoilla nykyisiä jaksottaisen metsiä peitteisen metsinä. Voi olla että roolit ovat vähän sekaisin. Ei niitä peitteisen metsiä ole vajaassa kymmenessä vuodessa ehtinyt muodostua ja voidaanko mitään lopullista vielä sanoa?
Hyvästä simulaatiosta käy myös tallintakuset, vaikka et muuta lupaakaan kuin nökösiä. Se nähtiin jo ennen aikaan, tehtiin suosiolla se aukko, ei alettu metsää tekohengittämään. Se on reilua metsänhoitoa kohtaan, mutta on reilua myös hyysätä ne koneet sinne tallin taakse, ettei jää aukon tekeminen tavaksi. Hedelmällistä on alkaa suunnittelemaan uutta sepustusta, sen ovat monet tahot huomanneet, tutkimus mukaan lukien.
Vieroitusoireita syntyy myös metsälle. Tuskin metsätkään tulevat hoidetuksi jos metsään ei mennä. Muodostuuko metsänhoitokin vapaaehtoiseksi. Metsä kasvaa kyllä itsestään, mutta olisi siellä hyvä olla jokinlainen automaatti ohjaamassa. Suuntaus on siihen suuntaan, mutta eihän metsätkään toimi ilman minkäänlaista ohjausta. Vai opetetaanko myös metsänomistajat mukavuuden haluiseksi. Maksetaan mieluummin vaikka luukulle, sekin on ollut muodikasta yhteiskunnassa.
Kokemusta on, ei ole käynyt mielessäkään, ovatko jaksottaista tai jatkuvaa. Rakennuspuuksi kelpaavat kaikki, sertistä ja kasvatustavasta riippumatta. Sertin vaatimus enimmin avohakkuita koskeva taitaa olla.
Ilmaston lämmetessä Euroopasssa ja Suomessakin nähdyn kaltaiset tuhot ovat yleistymässä. Heikentyneet kuusikot eivät ole turvassa suojelu sen paremmin kuin puistoalueillakaan. Vai nähdääkön suojeltavina arvoina myös puistoihin kohdistuvat tuhot.
Talousmetsissä vielä kuusen sieni ja hyönteistuhot on torjuttavissa, mutta ovatko enää suojelualueilla ja kaupunki puistoissa. Voi olla, että tuho on väistämätön, ellei puuston rakennetta ja puuston ikää ohjailla. Hyväksytäänkö ohjailu, on sitten toinen kysymys?