Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Gla on myös oikeassa, ”poimintahakkuilla kasvu heikkenee”. Ja toimivaksi sitä ei tee lain tulkinta, pienaukoista ja poimintahakkuista. Ne luokitellaan kasvatushakkuiksi, mutta ovat mitä suuremmassa määrin myös uudistushakkuita. Ja näin kun on, laki ei turvaa metsän uudistumista, ajaudutaan väistämättä tilanteeseen, jossa kasvu hiipuu. Jos metsä ei uudistu, on mentävä keinolliseen uudistamiseen ja viime kädessä avohakkuuseen. Lain tulkinta on tällä kohtaa jälkijunassa, jatkuvan kasvatuksen edellytys on metsän uusiutuminen ja siitä huolehtiminen.
Peitteinen metsänhoito on aina toiminut. Koskaan metsänhoidon tapoihin ei ole kuulunut näivetyiset, kasvattaa jk metsää, ei mitään muutakaan metsää. Ei myöskään tarvetta perustaa jk metsää pystymetsään. Peitteiset metsät tulevat luonnostaan, jos ovat tullakseen. Korkeintaan voidaan ja pitääkin ohjailla, jossa riittävä valoilmasto (avovaihe) pioneeripuulajeille on tarpeen.
On ilmeisesti tehty tutkimusta, jossa mittaillaan alikasvoskuusia (näivetyisiä) ja käytetään nyt hyvän metsänhoidon periaatteita vastaan. Ei näillä ole tekemistä, vaikka metsälaissa ja hoidon ohjeissa ”potentiaalina” nähdään. Ainakin näissä metsäkeskusteluissa. on vähän sama asia kuin uusiutumattomat lakirajat, ei jatkoon.
Yleensä metsän uudistuminen sekapuustoksi vaatii avovaiheen ja riittävän valoilmaston. Riittääkö pohjoisessa tai jossain saaristossa tai rannikolla, tai onko se riittävä pienaukoissa tai poimintahakkuilla? Ainakin avohakkuu ja siemen/suojuspuuhakkuut valoilmastoon riittävät. On hyvä esimerkki tuo Timpan osaran aukeat, metsän uudistumisen ja kasvun päättymisen kannalta. Toimii sekin, jos puustopääomasta ja metsän uudistumisesta huolehditaan. Ei ole kuitenkaan riittävä esimerkki osoittamaan nykyistä peitteisen metsänhoidon tilaa. Ei niin pahassa jamassa olla, jos vaikka siihen suuntaan ollaan menossa. Liiallista harsintaa on syytä välttää.
Vi….tuiksi on mennyt ja paljon, sitä luokkaa on taimistojen ja nuorenmetsän hoitorästit. Ilmaista ei ole nuoren metsän perustaminen, hoito on kallista ja on rankasti työllistävä vaikutus. Antaa vielä yliajalla huonon tuloksen. Yksistään jo siitä syystä mielellään jättää edelleen kasvatettavat alueet jatkokasvatukseen. Se lisää tuottoa ja säästää hoidon kuluissa. Hyvässä varttuneessa metsässä ei ole hoidon kuluja. Näin voidaan jatkaa pitkään, kun huolehditaan puustopääomasta. Tämä ei tarkoita jk metsän perustamista pystymetsään, siitä oli niitä huonoja tuloksia. Mutta jos on kehittyvä taimisto tai nuori metsä valiina, niin mikä ettei. Tukin tuottamista voidaan jatkaa pitkään.
Timppa: Ei tässä asiantuntijoita olla ja ei se jaksottaisen metsäkään vielä jk metsä ole. Siirtymävaiheesta on kysymys ja harvalla niitä jk metsiä on. Tutkimusmetsiä on ainakin 70 luvulta lähtien ja tutkijat ovat alan tutkijoita, eivät voi kovin paljoa väärässä olla. Käytännön metsänhoidossa mennään tällä hetkellä siirtymävaihetta, se ei ole vielä mikään lopullinen totuus. Ei senkään suhteen, kun metsät voidaan pilata liiallisella puustopääoman poistolla ja kun se kohdistuu nyt jk metsänhoitoon. On muodikasta tällä hetkellä.
Toki bisneksenä menee, siihen laki antaa selkänojan, sitä myös käytetään. Pääomat talteen ja loput jk vertailuun. Ei jokin yksittäinen Lapinjärven kuusikko tai Konneveden tuhometsä riitä osoittamaan jk:n heikkoutta. Vallankin, kun täällä raati, joilla ei ole jk tuotantoa, esiintyvät parhaina jk asiantuntijoina. Tässä ei ole laitaa, että metsäasiantuntijoina tutkija tai tutkijat ulkoistetaan metsää ymmärtämättöminä. On varsin yksinkertaista raadilta osoittaa metsän tuottoja, laittaa puut pinoon ja vertailla jäljelle jäävää jk tuottoina.
Visan suojuspuuhakkuu, jota hän tarjoilee jk vertailuksi, on jaksottaista metsänhoitoa. Jaksottaista ovat myös nämä vertailuun tarjottavat ”hatelikot ja tureikot”. Missä sitten ovat tilastot, ei taida näkyä tilastoissa. On vertailua, joka tuskin johtaa mihinkään myönteiseen. Toki metsälaki ja metsänhoidon ohjeet antavat siihen mahdollisuuden, metsän hävittämiselle. Tehdä vaikka hatelikoista ja tureikoista jk metsää.
