Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Hakkuutulot ovat kyllä tuplat, siitäkin on näyttöä. Epäselvää ei pitäisi olla siitäkään, missä tarkoituksessa aikoinaan harsintajulkilausuma annettiin. Toisaalta joka paikassa sen antamiselle ei ole ollut edes aihetta. Kävi sitten niin, että lapsi meni pesuveden makana ja kokemus menetelmän käytöstä jäi vähäiseksi. Kokemustietoa on hyvin vähän tällä hetkellä ja tämän hetken kokemukset kielivät paremminkin uuden harsintajulkilausuman antamisen puolesta.
On selvää, että jk metsänhoidon tunnistamisessa on vaikeuksia. Niitä ei ole tuhoille alttiit harvaksi hakatut metsät, eivät hoidon puutteessa olevat metsät, tai että niitä metsiä on alettu pitämään ja käsittelemään jk metsinä. Voi olla, että aika kaukana on käsitykset jk metsänhoidosta ja vähän on niitä metsiä pitkän sulkuajan jälkeen olemassa. Poikkeaa aika paljon toisistaan, lähteä tekemään jk metsää jaksottaisen pystymetsään, tai hoitaa jo olemassa olevaa jk metsää.
Tuskin kuitenkaan ”on päästy yksimielisyyteen epäkohdista ja niiden korjaamisesta”. Voi olla vähäisistä jäävuoren huipuista kysymys ja tuskin yksittäiset esimerkit tai väittämät riittävät selittämään, aineksia on valtakunnan tasolla. Enemmänkin kaivattaisiin tutkimusta/selvitystä tulonsiirroista ja toisaalta harmaasta taloudesta. Missä määrin puu vaihtaa omistajaa vilpillisin keinoin.
Hakkuuoikeudella on paljonkin tekemistä puukaupassa. Sillä turvataan ns ”metsänomistajan” puilla käytävä kauppa. Jalostusarvon nostaminen metsässä korjuussa, joka on kauppasopimuksen ”raamin” ulkopuolella toteutuvaa toimintaa. Ei näy puunmyyjälle minkään laisena arvonnousuna lisänä. Sahat ovat investoineet paljon lajittelulinjastoihin, joissa tukit luokitellaan ja hinnoitellaan käytön mukaan. Katkonnalla siihen vaikutetaan jo etukäteen. On huolehdittu myös hakekaupasta. Alemmissa läpimittaluokissa on paljon sahattavaa ja luokiteltavaa, kappaletavaraa tehdään paljon ja loppuerät sitten kuituna hakkeena. Eräänlaista runkohinnoittelua tämäkin on, mutta puunmyyjän bonukset jäävät uupumaan. Tiedä sitten mikä olisi hyväksi, runkohinnoittelulla voidaan vaikuttaa, niin myös kauppatavalla (hankinta)?
Tukin läpimittaluokkia on nostettu ja kauppa alemminta läpimittaluokista suuntautuu kuituun? Sillä on vaikutusta puunhintaan, kun puukauppa yleensä on bulkkia. Jalostusarvon nostamisella metsässä saadaan hilattua tukin arvoa ylöspäin, niin myös alempien läpimittaluokkien arvoa. Eivät hyödytä puunmyyjää, sillä puukaupassa (pystykauppa) hakkuuoikeus siirtyy ostajalle ja puun omistusoikeus myös, kaadettaessa?
Pikkutukin ja vastaavien hintaluokan tuotteiden hintaero kuituun on vähäinen. Ei riitä kompensoimaan tukin osuutta ja ne pikkutukit sahataan siinä kuin tukit, alempaan hintaan ja sisältävät vielä sitä kalliin tukin osuutta. Voi käydä niinkin, että kaikki ajetaan kuituun, jopa mitoille ja lajittelun jälkeen otetaan käyttöön. On metsässä toteutettavaa ”jalostusta” tämäkin ja olihan jossain selvitystä tulonsiirroista. Osaa muutkin ei vaan UPM.
Yhtiöllä ei ole estettä ns. markkinaehtoiseen katkontaan, kun maksaa tukkiosuudesta puunmyyjälle. Ei ole estettä katkoa haluamallaan tavalla, kauppakirjassa on sitouduttu tiettyyn latvaläpimittaan, sitä myös on kunnioitettava. Siitä on oikeuden päätös, yhtiö ei voi katkoa mielivaltaisesti ja tehdä sen vielä pituuksilla, joilla kauppaan määriteltyä tukkiosuutta (latvaläpimittaa) ei oteta huomioon.
