Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Arvonlisän kasvattaminen (jalostaminen) alkaa jo metsässä. Näin se kuuluukin olla, mutta puukauppa on yleensä bulkkia, metsänkasvattaja ei siitä hyödy. Puukaupassa pitäisi päästä esim. laatuluokitukseen. Hyötyä ei myöskään ole näistä salaliittoteorioista, on kyseen alaista osoittaa epäilys vääräksi. Faktaa on myös väärinkäytökset ja motolistoilla on muutakin käyttöä, ei vaan korjuun aikaista tarkkailua.
Euromääräisenä voidaan pitää puunmyyjälle maksettavaa todellisen tukkiosuuden mukaista maksua. Lisää tietenkin puunhankinnan tukkiosuudesta maksettavaa osuutta, mutta ei kuitenkaan katkonnan ja maksatuksen tai logistiikan kustannuksia. Voisiko markkinaehtoinen katkonta olla edukkaampi myös metsänomistajalle? Puupulasta kerrottiin SE:n sellukattilan sulun yhteudessä?
Ilmeisesti eräänlainen runkohinnoittelu on tuossa V.J. Jalkasen rungon euromääräisessä jaottelussa. Tulisi lisätä myös laadun täyttymätön osuus (lumpit), jotka yleensä jäävät nollatuloksena metsään. Myös ne, tukki- ja kuitupuun lisäksi, tulisi mitata runkotilavuuteen. Saadaan todelliset hintaluokat, joita voidaan täydentää esim erikoispuilla. Mitta kaupassa sovitun laadun ja latvaläpimittojen mukaan, maksu puunmyyjälle ja yhtiön toteuttamasta katkonnasta huolimatta. Raakkiosuus energiapuihin. Eiköhän tavoite kuitenkin ole todellisille hintaluokille. Lajittelulinjastoille ajetaan myös ns. tavoitteellisen katkonnan kuitueriä, jopa joskus valmiiksi katkottuna tulevaa lajittelua ja käyttöä varten.
Suhdanteilla on vaikutusta, mutta vaikutuksensa on myös sillä, mihin hinta- ja laatuluokkaan sahatavara tehtaalla sahataan. Ei välttämättä katkonnan pituusluokilla ja latvaläpimitoilla ole merkitystä, bulkkina puuta yleensä ostetaan. Sahat panostavat lajittelulinjastoihin ja laatuluokitus aloitetaan jo metsässä. Lajitellaan myös pienempiläpimittaista puuta ja kuidun osuus menee hakkeena tehtaalle. Runkohinnoittelu voisi olla tasapuolisenpi, mutta siinäkin puukaupassa laatu pitäisi pystyä ottamaan huomioon. Hankinnalla voi tarjota sitä laatua mitä pystyy tarjoamaan.
Hallat (tänä keväänä) ja suot liittyvät ennallistamiseen, ei sään, mutta luonnon puolesta. Luonto ennallistaa puolestamme, esim marjasadot soilla ovat lisääntyneet ja tulevat lisääntymään, sitä mukaa kun luonnon ennallistamistoiminta etenee. Umpeen kasvaneita rämeitä (soita) on runsaasti, tilastot eivät niistä kerro ja on muutakin luonnon ennallistamaa ja tilastoitavaa. Hoidon puutteessa olevat pusikot siihen tuskin kelpaavat, mutta metsien suojelutoimet ja talousmetsien luonnonhoito, viranomaisten toimesta ja vapaaehtoinen suojelu, niistä kertyy. Jos kaikki, osittaisetkin voidaan katsoa eduksi, vieläkö tuo jäisi vajaaksi?
